Liittymisvieraskirja

Hakemuksia: 352
Sivu:1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36

Prince of the Darkness (Darkness)

Pelaaja: Ville Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Punainen Kuu Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi:Prince of the Darkness Lempinimi:Darkness, jota hän läyttää erittäin usein. Keroo vain koko nimensä niille, joita arvostaa. (Jos edes ketään arvostaa) Sukupuoli:Uros Ikä:4v (Ihmiseniässä 28v) Laji:Enimmäkseen isänsä puolelta sutta (90%). Äitinsä puolelta myös hiukkasen Akitaa (loput 10%). Lauma:Punainen Kuu Ulkonäkö: Kuva: http://kuvax.net/i/1476_Darkness.jpg Darkness on perusväriltänsä musta. Punaiset ja häijyt silmät tämä uros omistaa. Sillä on punaiset siteet etukäpälissä. Arpia löytyy vasemmasta silmästä, kuonon päällä (+3) Selästä (+2) ja vasemmasta jalasta (+3)Vasemmassa korvasta siltä on revitty kaksi palasta. Oikealla puolella on kaulan sivussa arpi. (Ei näy kuvassa)Kaulassa sillä on koru, jossa on metallista taivutettu tähti. Luonne: Prince of the Darkness on hyvin piittaamaton susi. Ei välitä kenestäkään, eikä tunne minkäänlaista myötätuntoa muita kohtaan. Tappaa kaikki vihollisensa raa\'asti. Samaan laumaan kuuluvia se ei tapa, mutta silti tappelee ja aiheuttaa niille tuskaa. Darkness on oikea mielipuoli. Ei tunne rakkautta, eikä edes tajua mitä koko sana merkitsee. Sitä ei ole ikinä kukaan rakastanut, ja siksi ei tiedä rakkaudesta mitään. Hän vihaa yli kaiken uros koiria. Kaikki luulevat että Darkness on pelkkä hullu ja verinen tappaja, mutta todellisuudessa hänen sisällänsä on suuri tuska. Tuska syntyy siitä kun kukaan ei ole ikinä hyväksynyt sitä, eikä liiemmin rakastanut. Jos joskus kuitenkin sattusisi niin että joku narttu lämmittäisi hänen sydämmensä ja kietoisi hänet rakkauden kynsiin, hänestä tulisi varmana parempi susi. Uros ei itke milloinkaan (HUOM. Poikkeuksia saa sattua mutta hyvin harvoin. Menneisyys: Darknessia hyljeksettiin jo pentuna. Sen vanhemmat jopa eivät yhtään rakastaneet sitä, koska he eivät oleet toivoneet lasta. Pentujen leikkeissäkin sitä hyljeksittiin. Kukaan ei välittänyt siitä, ja pentu koki sisäistä tuskaa. Pentu sulkeutui täysin ja eli omissa maailmoissansa. Pennusta tuli hyvin hiljainen ja jostain syystä sen vanhempia alkoi ärsyttää tuon pennun hiljaisuus. Silloin he suuttuivat ja purivat pentua ja aiheuttivat sille arpia ja korvan repeytymän. Darkness pakeni ja asettui asumaan metsään yksinänsä. Sietämätön yksinäisyys muuttui vähitellen raivopäiseksi vihaksi. Hänelle tuli pakkomielle tappaa jokainen joka häneen eteen sattui. Ketään hän ei arvosta paitsi pomoansa. Kun hän ensi kertaa pomon tapasi, häntä kiehtoi joku. Ehkä se, kun hän oli niin yläarvoinen. Johtaja on ainoa joka tietää hänen oikean nimensä. Darkness liittyi siihen laumaan ja elää siellä vieläkin. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Muistithan kerrata säännöt? :)

Oak

Pelaaja: Teekuppi Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Punainen Kuu Kuva: Linkki Kuvaus: -Yleisesti- Koko nimi: Oak Kutsumanimi: Jätti, Tammi... Ikä: 5v. Rotu: Sekarotuinen. (Tanskandoggi, Mastiffi, Saksanseisoja.) Syntynyt: 15.5. Horoskooppi: Härkä Sukupuoli: Uros Lauma: Punainen Kuu Perhe: Äiti (RedRose) ja isä (Amiraali). Säkä: 95cm. Paino: 88kg. Väritys: Pohja,punaruskea, merkit,mustat. Ulkönäkö: Eniten kummastusta taikka pelkoa herättää tämän suuri koko, melekin metrin säkäkorkeus. Merenvihreät, rauhallisen oloiset silmät antavat Oakille hiukan rauhallisuuden tunnetta ja suuret lurppakorvat tekevät Oakille täydellisen rauhallisuuden naamion. Uroksella on Tanskandogeille tunnuksenomainen naamio ja tämän rinta, vatsa, häntä sekä tassuissa on musta väristys. Suuret tassut ja voimakkaat jalat voivat yltää kovaan vauhtiin, Oakin joskus juostessa niityillä. Uros ei siltikään ole kovin ketterä, mutta voima ja kestävyys korvaavat sen puolen. Vaikkei Oak ole oikein missi ainesta roikkuvien ihojensa kanssa, on koven kuoren alla silti rauhallinen koira. Ei omista vielä kovin kummoisia arpia, mutta saattaa saada niitä tulevaisuudessa. Luonne: Oak on rauhallinen persoona, mutta suuttuessaan taikka ahdingossa, voi räjähtää tuhoisin seurauksin. Pyrkii olemaan ystävällinen niin usealle kuin mahdollista, mutta usein uroksen ujous vie voiton ja jänistää. Eli Oak ei ole kovin sosiaalinen, mutta on tottunut olemaan yksin. Jätin mieleen ovat kaikki rauhalliset metsät ja niityt, joilla uros saattaa viettää monen monta tuntia, jopa päiviä. Uros kyllä suostuu tekemään mitä käsketään, kunhan teolla on todella hyvä syy ja sillä kuka ksäkee on suuri merkitys. Yleensä uros tottelee jos pyydetään vähän ketä tahansa, mutta pakottaminen on yhtä tyhjän kanssa. Menneisyys: Oak syntyi ja kasvoi Kultin alueilla, tullen siten täysin Kulttilaiseksi. Jättiä ei kuitenkaan paljon kiinnosta, missä oikein majailee, kunhan saa olla välillä yksin. Oak syntyi keväällä ainoana pentuna. Tämän emo(Tanskandoggi) kasvatti Oakia tunnollisesti, mutta isä häipyi sen sileän tien, kuun kuuli saaneensa pennun. Emo hoivasi ja kasvatti Oakia hyvin ja opetti tämän tavoille. Mutta eräänä talvisena päivänä, kun Oak oli 3 vuoden ikäinen, äiti ei tullutkaan takaisin joka päiväiseltä metsästysretkeltään. Oak lähti siis etsimään äitiään ja löysikin tämän, rantakivikosta ja pää sekä otsa veressä. Emo oli kaiketi tippunut jyrkänteeltä pimeässä, iskeytynyt kivikkoon ja kuollut siihen paikkaan. Oak hautasi äitinsä ja muistaa aina tätä vähän väliä, vieden verenpunaisia ruusuja tämän haudalle. Nyt Oak haahuilee pitkin Kultin maita, tietty välillä hankkiutuen jonnekin syrjempään, mietiskelemään ja rauhoittumaan. On saattanut joskus olla jopa Klaanin taikka Ateistien alueilla, mutta kaupunkiin tai tutkimus keskukseen, ei koira viitsi/uskalla mennä. (Kuva tulee hiukan myöhemmin, mutta toivon että saat selvää jo tuosta ulkönäkö osiosta. ^^\') Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty.

Prison Erihez

Pelaaja: Blackfire (Ent. Nevari) Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Laumattomat Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Prison Erihez Nimen merkitys: Prison [Vankila'> ei ole juurikaan yhteydessä henkilön luonteeseen tai muihin piirteisiin. Kutsutaan: Pris, Prison. Ei koskaan koko nimellä. Koska uros häpeää sukuaan ja sen nimeä. Ikä: 14 ihmisissä. [2 koirissa'> Skp: Uros Laji: Prison on sekarotuinen piski josta löytyy mm. kultaistanoutajaa, dalmatialaista ja hieman sutta. Lauma: Ateisti, elikkä Vapaaseen Kansaan kuuluu. [OFF: En sittenkään hakenut laumatonta/hylkiötä ^^'> Aseet: Ei omista, eikä halua omistaakkaan, hän aiheuttaisi niillä turhan suurta tuhoa. Ulkonäkö:( Khöm... Kuva!! :http://i59.photobucket.com/albums/g288/wyndra/prison1111.jpg Kuva on sitten omaa käsialaa, että tassut irti!) Uros on pentumaisen ulkonäkönsä takia usein pulassa. Muut eivät oikein tykkää hyvää jos pentu tuppaa seuraan. Prisonin silmät ovat kirkkaan pinkit. Kuviot ovat kauniit viinin punaiset raidat, ne ylettyvät tasaisesti kirsusta alaselkään. Uroksen vasemmassa polvessa on kaksi syvää taisteluarpea. Hänet tunnistaa oikeassa korvassa olevan polttomerkin avulla. Luppa korvat ovat myös hyvä merkki, koska niitä harvoilla koirilla on. Luonne: Uroksen mielialat hailahtelevat kuin pahaisella teinillä, ja sehän Prison pahimmillaan/parhaimmillaan on. Hän saattaa nyt itkeä, mutta muutaman minuutin päästä hän täyttää tilan iloisuudellaan. Hänen mielialansa vaikuttavat helposti muihin. Kun hän on surullinen hän saa kaikki muutkin tuntemaan olonsa surulliseksi, iloisena kaikki hänen ympärillään voivat tuntea saman ilon tunteen. Kaikenkaikkiaan hänellä on positiivinen elämän katsomus ja hän löytää asiosta hyvät puolet. Hän ei mielellään ota väkivaltaa ensimmäisenä vaihtoehtona, mutta ystävän tai rakkaan puolesta hän on valmis menemään todella pitkälle. Asiat pitää hoitaa puhumalla tai sarkastisilla kommenteilla, muttei väkivallalla. Menneisyys: Pentuna Prison eleli emonsa kanssa kaksin. He olivat luolassa pakoilemassa ihmisiä jotka halusivat tehdä luonnontieteellisiä kokeita koirille, tai ottaa ne kiinni vain kinniottamisen vuoksi. Kuitenkin Prisonin emon täytyi päivittäin hakea ruokaa poikaselleen. Eräänä päivänä emo ei enää palannut ja Prison oli vasta kaksi kuukautta vanha. Nuori uros ryömi ulos luolasta ja siellä hän joutui välittömästi ihmisten käsiin. Ihmiset telkesivät hänet tyrmään ja tutkivat häntä ja polttivat kivuliaasti merkin nuoren uroksen oikeaan korvaan. Pienokaisen päivät kuluivat pienessä häkissä istumalla. Hän laihtui vallan kauheasti siellä ollessaan. Eräänä päivänä ihmiset kuitenkin tajusivat hänet tavalliseksi sekarotuiseksi piskiksi ja viskasivat ulos kylmään ulkoilmaan. Ulkona talvi oli parhaimmillaan ja pakkanen puri laihaa ja lähes kaljua koiraa. Onneksi muutamien tuntien vaelluksien jälkeen uros löysi itselleen luolan jossa makoili. Luolassa taisi asua joku muukin, mutta uros ei koskaan saanut tietää kuka. Kerättyään voimiaan luolassa hän lähti jälleen vaeltamaan ja vaelsi ympäriinsä monta vuotta, kunnes löysi Dogman... Sen satumaisen paikan josta hänen emonsa oli hänelle kertonut. Suvusta: Tämän äidin puolelta on tullut paljon sellaisia joita Prison ei halua muistella. Mm. Eno joka oli kierompi kuin korkkituuvi on äidin puolelta, tosin tämä kuoli vuosia sitten eräässä taistelussa. Muutama susi on myös äidin puolelta esim. Prisonin ukki. Isän puolelta ei paljoa tunneta sukulaisia, kun ei Prison oikeastaan omaa isäänsä ole koskaan nähnytkään, hän oli todennäköisesti todella komea, ja ilmeisesti dalmatiankoira, sen takia Prison muistuttaa rakenteeltaan dalmatialaista. OFF: Toivottavasti menee läpi *Jännittää* Tähtiäkin pitäisi riittävä määrä olla ^^\' Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Ihana kuva. ^^

Shiku

Pelaaja: Yuli Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Vapaa Kansa Kuva: Linkki Kuvaus: Ikä: 3.v skp: Narttu Rotu: 60% huskya, 40% valkoista ruotsin hirvikoiraa. Ulkonäkö:http://i113.photobucket.com/albums/n237/Tsuki_03/BWeed.jpg Shikulla on siniharmaa turkkin ja otsassa sillä on tähden muotoinen valkoinen merkki. Shikulla on tummansininen merkki joka on hänen suvunsa symbooli, Shiku ei kyllä itse pidä siittä. Nartulla on jäänsiniset silmät jossa ei erota saman varistä pupillia. Shikulla on myös pitkät kynnet. Luonne: Shiku on aina lempeä ja iloinen elämästä nauttija. Se haluaa saada uusia ystäviä ja tutustua uusiin koiriin. Taisteluihin Shiku suhtautuu myönteisesti. Se pelkää tulta, ihmisiä, verta ja vaarallisia tilanteita joka ei ole odotettua hänen suvussaan. Shin lempeän ja rauhallisen kuoren alta löytyy kyllä hänen suvun taistelijan verta, joten Shiku Shiku pärjätä hyvin joissain taisteluissa. Menneisyys: Shiku on Chikara koirasuvun jälkeläinen. Hänen suvunsa koirat asuvat Dogman saarella kuulumatta mihinkään laumaana. kaikki suvun koirat ovat hyviä taistelemaan ja pärjäämään elämässä. Useat ovat ärtyisiä tai muuten vain nokkavia ja Shikun lempeä ja iloinen luonne on harvinaista suvussa. Hänellä oli rakastava äiti, Kikyo, mutta Shikun ollessaan vuoden ikäinen Kikyo kuoli syöpään. Shikun isä, Taromaru, Piti kovia tasitelu koulutuksia Shikulle ja hänen veljelleen. Aikansa mietittyä Shiku halusi mennä pois koulutuksista liian nokkavista ystävistään. Shiku lähti pois mutta palasi jonkun ajan kuluttua takaisin. Shikun kauhstukseen kaikki olivat poissa. Vaaralinen tauti oli tappanut kaikki koirat Shikun poissa olin aikana ja jäljellä ei ollut ketään. Shikun isä ja veli, Shika olivat kuollet, mutta Shiku ei surenut niinkään paljoa. Ainoa jota hän oli rakastanut oli oma äiti joka oli kuollut aikaa sitten. Shiku lähti alueelta pois ja on nyt vapaassa kansassa Dogman saarella. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty.

Frank Googolplex

Pelaaja: Möllikkä Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Vapaa Kansa Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Frank Googolplex Sukupuoli: Uros Lauma: Valloittajat Ikä: 15 vuotta eli koiran iässä 2 Rotu: Ainut tunnettu sukulainen oli australianterrieri, ja sellaiselta tämäkin näyttää. Ulkonäkö: Frank on aivan isänsä näköinen. Turkki on tummanharmaa ja otus on pieni ja pönäkkä. Mahan alla on vaaleanruskeaa karvaa, samoin hännässä. Poskessa on terävän kiven viiltämä arpi. Otus painaa seitsemän kiloa ja säkäkorkeus on 24cm. Toiset koirat kysyvät häneltä usein pelkän ulkonäön perusteella, onko hänellä suuria huolia, mistä hän ei lainkaan pidä. Menneisyys: Pentuna Frank asusteli onnellisena isäntänsä ja isänsä kanssa. Kumpainenkin pomotteli tätä pikkuista höpsöä, mutta ei se häntä haitannut. Isäntä kuitenkin kuoli, kun Frank oli elänyt kaksi kesää. Frankin ja hänen isänsä täytyi siitä lähtien pärjätä omillaan, ja vaikka he olivat asuneet maatalossa, olivat he molemmat uusavuttomia. Isä, joka oli jo liian vanha oppimaan elossapysymisen taitoa, kuvitteli karhun kolon olevan hyväkin turvapaikka ja lampsi sisään. Karhu ei siitä hirmuisesti pitänyt eikä isä ei koskaan palannut. Pedon käväistyä ulkona katsomassa, ettei paikalla ollut muita, Frank tajusi pinkoa karkuun. Juostessaan hän kompastui ja kiven terävä reuna viilsi hänen poskeensa haavan. Lämmin veri juoksi vielä hänen poskeaan alas hänen löntystellessään pienen kuusen alle nukkumaan. Hän vietti erämaassa kymmenen vuotta ja tapasi sitten kummallisen otuksen, joka kutsui itseään Kissakalaksi. Frank päätti luulla tätä isäkseen, ensinnäkin siksi, että oli tullut hulluksi yksin elettyään, ja toiseksi hän tahtoi kieltää isän puuttumisen itseltään. Kissakala, joka myöskin oli vinksahtanut, taas päätti tahtovansa olla isä, joten nyt nuo kaksi pitävät sitä totena. Kissakala oletti, että hänen sukunimensä on Googolplex Näin, he lähtivät yhdessä sekoilemaan suureen maailmaan ja päätyivät lopulta satamaan. Jotenkin he onnistuivat eksymään ruokakonttiin, joka lastattiin laivaan ja lähetettiin Dogmaan. \'\'Maa laatikon sisällä\'\' otettiin tutkintaan ja pian parivaljakko tapasi Valloittajien lauman, johon heidät otettiin säälistä mukaan. Luonne: Frank on leikkisä, vaikka viihtyykin usein itsekseen. Hänestä ei myöskään voi puhua rehellisesti mainitsematta aivovauriota, jonka hän erämaassa oleskellessaan onnistui itselleen hankkimaan. Hän on siis rahtusen hullu. Harmikseen hän on myös hyvämuistinen, joten hän muistaa hämärästi isänsä ja epäilee joskus, ettei Kissakala ole hän. Tämä tekee hänet synkäksi silloin, kun hän sattuu ajattelemaan sitä. Onneksi hän ei ajattele kovin usein. Frank ei myöskään pidä tappelemisesta, eikä koskaan hyökkää ensin, mutta pakon tullessa hän, varsinkin vihaisena, voi olla vaarallinen. Aseita hän ei kuitenkaan käytä, sillä hän pitää niitä jotenkin epäreiluina vekottimina, eikä hänellä muutenkaan ole juuri aavistusta siitä, mistä sellaisen voisi saada. Kivoja juttuja: Päivä Ruoka Päämäärätön sekoilu Kurjia juttuja: Yö Karhut Ajattelu Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. IHANA hahmo. <3

Kissakala Googolplex

Pelaaja: Denver Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Punainen Kuu Kuva: Linkki Kuvaus: No, tulipahan tuo 3000 täyteen ja täten otan seitsemännen hahmoni. Herra on siis Valloittaja, ei kulttilainen.. Osissa jälleen, ihan esittelyn pituuden vuoksi. http://i51.photobucket.com/albums/f373/Kazard/Kissakala.jpg Nimi: Tiger, mutta koirasusi ei tiedä sitä. Se unohti nimensäkin lyödessään päänsä. Kutsutaan: Kissakala Googolplex, josta voikin sitten jokainen itse vääntää lempinimiä. Sukupuoli: Uros Ikä: Ei tarkkaa tietoa, mutta noin 3 ja puoli vuotias koirien iässä. Säkä & paino: Hieman keskikokoista suurempi, 64cm ja 37kg Rotu/laji: Sekarotuinen, jonka verestä löytyy sutta, suomenlapinkoiraa, suomenpystykorvaa, alaskanmalamuuttia, akitaa, belgianpaimenkoiraa, saksanpaimenkoiraa, sekä collieta. Eli melkoinen rotusoppa. Sutta siinä on noin 5 % Lauma: Valloittajat Ulkonäkö: Rakenne: Neliömäinen, sopusuhtainen uros, jolla voimakkaat ja lihaksikkaat jalat. Hieman tukevahkon oloinen, muttei lihava. Pystyt korvat ja keskipitkä häntä. Selvästi erottuva säkä ja keskipitkä selkä. Ei erityisen voimakkaan oloinen, mutta sitkeä. Turkki ja väritys: Uroksen turkki on lyhyttä ja tuuheaa. Näin ollen se hylkii vettä ja kylmyyttä varsin hyvin. Koskettaessa turkki tuntuu karhealta. Pohjaväriltään uros on harmaa, mutta sen turkkia kirjovat useat eriväriset merkit. Sen jaloissa ja hännänpäässä on punaruskeat, hieman liekkimäisin reunoin varustetut merkit. Koirasuden kuono, silmien ympärillä olevat nelisakaraiset ”tähdet” ja selän valumakuvio ovat tummanharmaat, miltein mustat. Kissakalan naama, rintakehä ja vatsa ovat osittain hiekanväriset. Tuntomerkit: Uros omaa oranssin harjan, joka tunkee esiin sen sinisen lippalakin alta. Kissakalalla on myös oranssit, melko mitättömät viikset. Koirasuden otsassa on selvästi erottuva, suurehko arpeuma muistona onnettomuudesta. Sen korvia koristavat mustat tupsut, samantapaiset kuin ilveksellä. Sinisen lippiksen lisäksi uros omistaa paksun, sinisen nahkapannan, sekä kaksi pienenpää, samaan sarjaan kuuluvaa pantaa, joita se pitää takajaloissaan. Pantojen ”lukot” ovat hopeanharmaat. Uroksen silmät ovat niin tummanvihreät, että ne näyttävät mustilta. Fyysiset ominaisuudet: Uros on kohtuuhyvä juoksija, mutta enemmänkin kestävyysjuoksija, eikä mikään sprintteri. Hyppääminen siltä sujuu kohtuullisen hyvin, mutta mitään superloikkia se ei kykene tekemään. Parhaimmillaan se on vedessä, sillä koirasusi on kerrassaan loistava uimari. Taistelutaidot ovat olemattomat, sillä Kissakala ei pidä tappelemisesta, mutta jos on pakko, niin se kyllä puolustaa itseään. Luonne: Hullu, muttei mikään ”hullutappajamurhaaja” tai muutenkaan vaarallinen, vaan pentumainen ja huonomuistinen. Useimmiten se vain riehuu, hyppii ja kertoo typeriä juttujaan kaikille, jotka eivät ymmärrä paeta ajoissa. Luonteeltaan herra on ystävällinen ja vilkas touhottaja, joka ei oikein tahdo ymmärtää, missä raja kulkee, vaan ärsyttää muita niin kauan, kunnes saa joltain isommalta turpiinsa. Mutta jos käykin niin hassusti, että Kissakala saa kuonoonsa, se ei ole mokomasta moksiskaan, vaan jatkaa puuhiaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tälle urokselle on turha edes yrittää puhua järkeä, sillä se luultavimmin unohtaa koko jutun aika pian, tai ei yksinkertaisesti ymmärrä sitä. Kunhan riehuu ja selittää omiaan. Hulluudenkin alta paistaa selvästi sen seurallinen ja elämäniloinen luonto. Hulluus tosin ilmenee lähinnä edellä mainittuna itsesuojeluvaiston puuttumisena, sekä jatkuvana pirteytenä ja kyselynä. Oikeastaan Kissakala on myös hyvin, hyvin tyhmä, eikä se ole loukkaus, vaan tieteellinen tosiasia. (Jatkuu -->) (Jatkoa edelliseen, loput luonteesta.) Joskus, hyvin harvoin, uros kuitenkin vaipuu entistäkin pahempaan hulluuteen. Näin tapahtuu varsinkin silloin, jos se saa ”flashbackeja” elämästään ennen onnettomuutta. Tähän tilaan vaipuessaan se ei enää ole läsnä tässä maailmassa, vaan elää menneisyydessä. Tämä tila saa koirasuden muuttumaan apaattiseksi ja hiljaiseksi. Lisäksi se näkee ja kuulee olemattomia, sekä saattaa puhua jollekin muistojensa henkilölle. Jos Kissakala vaipuu tähän tilaan, sitä ei kannata häiritä, koska se ei kuitenkaan ymmärrä, kenestä on kyse, vaan vetää toisenkin mukaan muistikuviinsa, pitäen tätä jonain menneisyytensä henkilönä. Tämän puhtaan hulluuden hallitessa uros ei ymmärrä puhetta, ei kuule eikä näe ketään ympärillään. Tässä tilassa mieleen nousseet muistot unohtuvat heti, kun se muuttuu taas omaksi, ylipirteäksi itsekseen. Täyshulluksi muuttumisen lisäksi koirasusi voi silloin tällöin muuttua jälleen täysin normaaliksi, älykkääksi ja ymmärtäväiseksi olennoksi, jonka kanssa voi käydä ihan suhteellisen järkeviäkin keskusteluja. Ollessaan tavallista selväjärkisempi Kissakala on hyvin pirteä ja iloinen ja tahtoo olla kaikkien kaveri, eikä tunnu muistavan mitään hulluudestaan. Mutta olipa tilanne mikä tahansa, se ei koskaan myönnä olevansa hullu, vaan väittää kiven kovaa olevansa ihan täysjärkinen, vaikka onkin suurimman osan ajasta kaukana siitä. Menneisyys: Kissakala, tai silloinen Tiger, syntyi eräässä pienessä kennelissä. Se kasvoi, oppi, leikki ja eli ihan tavallista elämää, ilman sen kummempaa jännityksen tai yllätyksellisyyden kaipuuta. Luovutusikäisenä se myytiin eräälle nuorelle naiselle, Ninalle, joka olikin aluksi varsin ihastunut erikoisen näköiseen lemmikkiinsä. Niinpä koirasusi jatkoi onnellista elämäänsä uuden omistajansa luona, ilman sen kummempaa murehtimista tai huolehtimista. Mukava elämä kuitenkin sai tylyn lopun, kun omistaja sai uuden koiranpennun, tällä kertaa hienon rotukoiran. Tämä uusi pentu syrjäytti nopeasti Tigerin ja pian omistaja ei enää ollut huomaavinaankaan jo komeaksi nuorukaiseksi varttunutta lemmikkiään. Uros oli tietysti hyvin murheissaan, kun sitä ei enää huomioitu, muttei toisaalta voinut ymmärtää, mikä omistajalle oli tullut. Niinpä se alkoi väkisin kerjätä emännältään huomiota, mutta tämä sai omistajan hermostumaan lemmikkiinsä. Niinpä nainen päätti hankkiutua eroon riesaksi muuttuneesta lemmikistään ja jättikin sen sitten eräällä ulkoilulenkillä kiinni sidottuna metsikköön, toivoen näin pääsevänsä otuksesta eroon. Tiger kuitenkin puri hihnansa poikki ja etsi tiensä kotiin, mutta oli hyvin kummissaan, kun emäntä ei avannut ovea sen haukkuessa ulkona. Uros tietysti päätteli, ettei omistaja kuullut ja alkoi ulista kovalla äänellä päästäkseen sisään. Nina ei ollut mitenkään erityisen ihastunut siitä, että koirasusi oli löytänyt takaisin kotiin, eikä hänellä ollut pienintäkään aikomusta ottaa sitä sisään. Ulina ei kuitenkaan ottanut loppuakseen, joten lopulta hän meni avaaman oven. Avaaminen tapahtui niin yllättäen ja nopeasti, että Tiger ei ehtinyt väistää, vaan sai kovan iskun päähänsä oven terävästä puureunasta. Eläinparka menetti tajunsa, mutta omistaja näki sen vain loistavaksi tilaisuudeksi päästä elukasta lopullisesti eroon ja vei Tigerin uudelleen metsään, jälleen kiinni sidottuna. Herättyään Tiger ei muistanut itsestään mitään, ei edes nimeään, mutta onnistui kuitenkin pakenemaan. Sen mielenterveys oli järkkynyt pahemman kerran ja nimen uupuessa se risti itse itsensä Kissakalaksi, sillä se oli ensimmäinen asia, jonka koirasusi sai syystä tai toisesta päähänsä. Muistinsa menettänyt uros lähti matkaan tietämättä, minne oli menossa ja löysikin aikansa harhailtuaan Frank nimisen koiran. Myös Frank oli tavalla tai toisella hullu ja koska se oli Kissakalaa pienempi, eikä koirasusi muistanut mitään elämästään ennen metsään joutumista, se luuli tätä uutta tuttavuutta pojakseen. Ja koska ne molemmat olivat hieman vajaamielisiä, myös Frank uskoi tähän tarinaan ja näin nämä kaksi lähtivät yhdessä jatkamaan päämäärätöntä vaellustaan. Lopulta ne päätyivät suuren satamaan ja menivät erääseen ruokaa sisältävään konttiin nukkumaan. Kontti kuitenkin lastattiin laivaan ja parivaljakko päätyi Dogmaan. Tämä ei häirinnyt kumppanuksia pätkän vertaa, vaan ne lähtivät hyvillä mielin tutkimaan uutta maailmaa joka ”löytyi ruokalaatikosta”. Jonkin aikaa taivallettuaan nämä kaksi päätyivät Valloittajien laumaan, ihan säälistähän ne mukaan otettiin. Laumansa hännillä roikkuen Kissakala ja Frank ovat jatkaneet tyhjänpäiväistä elämäänsä, eikä koirasusi ole koskaan kaivannut mennyttä aikaa, tai edes muistellut sitä. Ehkä niin onkin parempi, sillä muistot voisivat satuttaa sitä pahasti.. Ase: Jos Kissakala edes ymmärtäisi, mikä ase on, se saattaisikin mokoman hankkia, mutta koska se ei ymmärrä, sillä ei ole. Tosin sen tyhjänpäiväiset löpinät toimivat aseen lailla, sillä ne saavat isonkin koiran tarpeen vaatiessa luikkimaan pakoon häntä koipien välissä. Taistelutyyli: Uros ei pidä taistelemisesta, mutta jos joku jostain syystä hyökkää sen kimppuun, pyrkii koirasusi väistelemään iskuja, tarpeen vaatiessa pakenee paikalta tai useimmiten vain selittää entistäkin kiivaammin. Luonteeltaan ystävällinen Kissakala ei tahdo satuttaa ketään, joten se yrittää hoitaa asiat puhumalla, mikä tosin useimmiten johtaa niihin tappeluihin, mutta yrittänyttä ei jätetä.. Perhe: Isä Hamlet Äiti Dewshine Sellainen lauma veljiä ja siskoja, ettei se ole edes tavannut niistä suurinta osaa. Ottopoika Frank Googolplex Pitää: Ei pidä: - Puhumisesta - Hiljaisuudesta - Päämäärättömästä vaeltelusta - Järkevästä tekemisestä - Riehumisesta - Ajattelusta - Syömisestä - Metsästämisestä Muuta: - Kissakala on Denverin kaiken kaikkiaan kahdeksas hahmo Dogmassa - Olennolla on esikuva todellisessa elämässä. - Tämä hahmo oli ensin menossa Colordogsiin, mutta Denver muutti mielensä Siinä olisi, toivottavasti menee läpi. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Ihana nimi. :)

Misérable

Pelaaja: Kahvinakki Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Punainen Kuu Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Misérable Tarkoittaa: Ranskaa, Kurja Ikä: 6 vuotta Skp: Uros Aseita: - Lauma: Kultti Rotu: Susi. Ulkonäkö: Vaaleanharmaa, tuuhea turkki. Jaloissa valkoiset sukat, hännänpää valkoinen sekä korvat ovat valkoiset sekä korvat ovat valkoiset, joista lähtee valkoiset ”viivat”. Todella vaaleanharmaat silmät, joista lähtee mustat viivat, näyttää siltä että hänellä olisi valunut kajaalit(Kuvassa näkee paremmin). Lihaksikas perusuros, joka ei omista yhtään arpea. Oikeassa etutassussa hänellä on hopeinen koru. Luonne: Uros on sisäänpäin kääntynyt, ilme mitään sanomaton, ehkä hieman julma. Hänen sisällään asuu heikko henki, joka on joutunut sinne pilalle menneen rituaalin aikana, jota Misérable oli katsomassa. Joskus kun hän puhuu jollekkin (Mitä ei usein tapahdu) hänen ääni voi muuttua ja henki alkaa puhua. Henki on ilkeämielinen, ja tämä herra oikeastaan syvällä sydämessään todella kiltti. Joten hän voi välillä alkaa kinastelemaan hengen kanssa ja yleensä vähintään siinä vaiheessa toinen koira kaikkoaa paikalta. Tämänkin takia herra on omissa oloissaan. Menneisyys: Herra on ollut kultti koko ikänsä ja eräänä kohtalokkaana päivänä hänet kutsuttiin seuraamaan yhtä rituaalia. Jokin meni vikaan ja henki pääsi vapaaksi heikkona ja syöksyi meidän herran sisään, asettuen sinne pysyvästi. Kultin papit eivät uroksesta välittäneet, vaan jättivät hänet oman onnensa nojaan. Herra on kultissa hieman hyljeksitty henkilö, mutta eipä hän tästä välitä vaan on urheasti ainakin vielä kultissa kiinni. Vaikka kukaan ei tätä uskoisi, herra alkaa viihtyä hengen seurassa. Onhan hänen pakko. Henki myös neuvoo välillä häntä, jossain tappelu tilanteessa ym. KUVA: http://i67.photobucket.com/albums/h298/ReginaJaRegata/Mis.jpg Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Mielenkiintoinen tuo henki-juttu.

Heiter

Pelaaja: Diamond Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Valkoinen Virta Kuva: Linkki Kuvaus: Kuva: http://i4.photobucket.com/albums/y132/Daimond/Heiter.png Tiedot: Nimi: Heiter Kutsutaan: Heit, Yönkulkija, Harmaakasvo, Diego ja Kirkastassu Nimentarkoitus: Kirkas Ikä: 18 v (ihmisissä) Skp: Uros Lauma: Valkoinen Virta (Klaani) Asema: Tavallinen tallukka Laji: Susi Luonne: Tämän Klaanilaisen luonne on hyvin hellä ja rakastavainen, ja hyvin ystävällinen mutta osaa se olla piikikäskin. No yleensä uros on ystävällinen ja hieman mystinen, mutta silti rohkea ja villi. Uros on toki nuori eikä ollenkaan malta pysyä paikallaan vaan on hyvin seikkailun janoinen eikä seikkailun jano tyydy pariin hyppyyn kallioiden välissä. Vaan niihin seikkailuihin kuuluu myös vaaroja ja aggressiivisia henkilöitä, mutta toisaalta uros ajaa itsensä hankaluuksiin aika monesti noiden seikkailujensa myötä. Heiterin voi yhdistää helposti isäänsä joka on Kultissa. Mutta uros on oikeastaan paljon hellempi kuin isänsä hän tullut enemmän äitiinsä, jonka kadotti seikkailu retkillään (eksyi). Nuori kun on se vinkkailee naaraiden perään, ja katselee mielellään näiden menoa oikein kiiltävin silmin. Uroksen mielestä naaraat ovat kuin missejä joita kelpaa katsella ja nuolla huuliaan. Se tykkää kun paikalla on paljon naaraita eikä välitä vaikka nämä olisivat laumattomia tai, jostain muusta laumasta se aikoo silti iskeä naaraan kenet on valinnut. Heit osaa olla myös hyvin aggressiivinen ja puolustaa ystäviään ja tuttujaan se ei silloin oikein välitä omista vammoistaan. Joskus kuitenkin käy niin että hänestä tulee yrmeä ja välinpitämätön toisia kohtaan. Klaanilainen on kuitenkin usein aika avoin eikä sitä sulkeutunutta sorttia, ja uros on hyvin romanttinen jos nyt sille päälle sattuu. Jos Heiter joskus tapaa jonkun jota rakastaa se ei koskaan voi unohtaa tätä. Hän yrittää kiinnittää silloin tämän huomion kaikin mahdollisin keinoin. Heiter ei siedä väkivaltaa kuin pakollisissa tilanteissa kuten esim. puolustaessaan jotain heikompaa, mutta kyllä poika tapella osaa sen se on perinyt isältään. Ja on aika kunnianhimoinen eikä tyydy olemaan vain räkäläntti jossain suunnitelmassa vaan tahtoo aika merkittävän osan tällaisissa asioissa. Heiter vihaa isäänsä (Briseä). Muuten Heiter on oikein kiltti ja avoin, ja turvautuu väkivaltaan vain kun on pakko. Menneisyys: Poika syntyi kauas tästä paikasta. Se syntyi keskelle vilkasta laumojen välistä sotaa eikä selvinnyt siitä traumoitta. Poika syntyi äitinsä kanssa eräälle saarelle jossa oli käynnissä kahden lauman välinen sota. Tämän äiti (Nobya) synnytti pojan erääseen syrjään luolaan keskellä talvea. Silloin oli hirveä pakkanen ja lumituisku uros pentu oli aivan isänsä näköinen mutta tälle oli siunaantunut pitkä harjas. Ja suurin osa kuvioista oli hänen äitinsä väritystä. Pohja väri oli kuitenkin sama kuin isällään toisaalta ei siinä mitään jos luonne olisi eri kuin isällään. Niin Nobya toivoi ja onneksi niin kävikin. Heiter kasvoi nopeasti ja eräänä kesäiltana alkoi tämän äiti näyttää pojalleen paikkoja. Niin se oli kaunis saari mutta Heiterin veri veti matkustamaan jonnekin kauas pois sieltä. Kaksikko ei ollut liittynyt kumpaankaan laumaan vaikka ne kuinka olivat maanitelleet mutta eivät olleet liittyneet. Eräänä iltana Heiter lähti iltakävelylleen tutuille reiteille, ja sitten yhtä äkkiä sumu pamahti saaren sisäpuolelle. Nobya oli jäänyt luolaan odottamaan Yönkulkijan paluuta (eli Heiterin), mutta moneen päivään ja moneen viikkoon ei pojasta kuulunut mitään. Heiterin äiti luopui toivosta ja lähti saarelta jonnekin. No palataanpa Heiterin luokse. Heiter oli eksynyt keskelle sademetsää ja seikkaili siellä monia viikkoja syöden hedelmiä ja muita, mutta eräänä iltana se pääsi pois siitä pirun metsästä ja tuupertui rantaan. Yönkulkija oli tuupertunut puupökkelön päälle yöllä tietenkin vesi oli pyyhkinyt rantaa, ja vetänyt puupökkelön vesille jolla Heiter makasi. Yö meni ja aamu tuli puupökkelö oli kadonnut uroksen alta se lainehti nukkuen aalloissa. Klaanilainen ei tiedostanut ympäristöstään mitään. Kahden päivän kuluttua se ajelehti saareen. Heiter oli ajautunut Dogman rannoille, ja makaa nukkuen rantahietikolla tiedottomana ympäristöstään. Suhteet: Perheenjäsenet: Brise (isä), Nobya (Emo) ja nimetön (Sisar) Puoliso: Ihastus: Tutut: Ei pahemmin välitä: Ollut kränää: Näitä kohtaan välinpitämätön: Ivaa näitä: Ei pidä: Vihaa: Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Hieno hahmo. :)

Anethum

Pelaaja: Lemone Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Vapaa Kansa Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Anethum Ikä: 3.v Sukupuoli: Naaras Laji/Rotu: Koirasusi/Lyhytkarvainen saksanseisoja 25%, kultainennoutaja 25%, susi 50% Lauma: Vapaa Kansa Luonne: Anethum on ihan pirteä veikko. Se yrittää olla sovussa kaikkien kanssa, joten Anethum ei haasta riitaa usein. Se on valmis kokeilemaan kaikkea uutta ja ei valikoi kavereitansa tai ystäviänsä uskon perusteella, mutta kuitenkin Anethum on varautuneempi Punaisen Kuun lahkolaisten lähettyvillä. Koska Anethum sai klaanin kasvatuksen, se voi joskus vieläkin ihmetellä Vapaan Kansan hajanaisuutta. Jokaisella on kuitenkin joskus pahoja päiviä ja, silloin Anethum ei ole parhainta seuraa. Se saattaa tiuskia ja olla epäkohtelias, mutta ei koskaan käy tahallaan edes silloin väkivaltaiseksi voi tosin haastaa käytöksellään riitaa. Anethum ei ole pitkävihainen tutuille tai puolitutuille, mutta ystävilleen, asiasta riippuen, Anethum voi olla pitkävihainen. Tappeluissa Anethum ei ole kovinkaan hyvä. Se alistuu melkein heti, tahi pinkoo karkuun ja kovaa. Kultaisellenoutajalle tyypillisenä piirteenä Anethum pitää hyvin paljon uimisesta eikä tee eroa mutaojan tai lammen välillä. Ulkonäkö: Anethum on noin 70cm korkea, eli noin keskiluokkaa. Sen karva on kullankeltaista ja puolipitkää, paitsi etujalkojen kohdalla, jossa se on pitkää. Anethumin turkki on hyvä kuntoista ja kiiltävää, joka tarpeen tullen kestää pakkastakin. Rintakehässä, kaulassa ja etujaloissa on meripihkaa hiukan tummempia pilkkurykelmiä (ei ilmene kuvasta). Anethumin rakenne on aika siro, mutta sillä on kuitenkin voimakkaat lihakset, jotka ovat enemmän juoksemista kuin taistelua varten. Anethumin silmät ovat kirkkaat ja meripihkan väriset. Sen kirsu on tummanruskea niin kuin suupieletkin. Kuva:http://i13.photobucket.com/albums/a292/leminen/hhh.jpg Tuo kuvapohja on aika huonosti väritetty, mutta siihen asti kun skanneri on lakossa se saa kelvata. Menneisyys: Anethum syntyi leutona syysyönä klaaniin. Sen äiti oli kardinaalien neuvoston ja isä soturien neuvoston jäsen. Anethumin isä kuoli sen ollessa pari kuukautta raja kahakassa. Joten Anethum eli äitinsä kanssa sen jälkeen ihan rauhallista elämää, kasvaen Valkoisen Virran oppeihin. Kun Anethum oli noin puolivuotta, sen äiti tippui alas vesiputoukselta ja hukkui. Anethum oli rukoillut jumalilta apua ja sitä saamatta, päättänyt ettei jumalaa/jumalia ole. Se etsi pitkään ateisteja, jotka olivat hyvin hajanaisina rykelminä verrattuna klaanilaisiin, lopulta Anethum kuitenkin löysi muutamia joiden seuraan se liittyi. Vapaan Kansan hajanaisuus ihmetytti Anethumia kauan, mutta pian se tottui muutokseen ja jäi elämään ateistien keskuuteen. Kestipäs kauan voittaa koneen henkinen estä ja postittaa tämä tänne. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Hieno hakemus ja hieno hahmo.

Vendetta

Pelaaja: Saranna Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Laumattomat Kuva: Linkki Kuvaus: Sovimme jo Singan kanssa siitä että hahmo saa olla hylkiö.. ------------ Nimi: Vendetta. Kutsutaan: Ven, Ve ym Nimen merkitys: Eng. ja tarkoittaa verikostoa. Lauma: Laumaton (Vaihtoehtoa \'laumatn ei ollut tuossa kaavakkeessa \'lauma\' osiossa) Ikä: Se on siinä 40 vuoden paikkeilla ihmisistä katsottuna. Skp: Naaras Rotu: Puhdasrotuinen, mutta värivirheellinen hysky. Luonne: Vendetta on hiljainen ja yksin viihtyvä persoona. Laumoihin naars ei halua liittyä sillä sen mielestä laumaan liittyminen karsii vapautta. Se ei hymyile juurikaan koskaan, vaikka olisikin hyvällä tuulella. Pienet hymähdykset tosin voivat paljastaa hyvän tuulisuuden. Toisiin naaras suhtautuu kunnioittaen, ellei tämä ole epäluotettava tai epäoikeudenmukainen pompottelija. Naaras ei taistele mielelään ja koettaa saada kaiken sovintoon ensin puhumalla, mutta ainahan tuo ei välttämättä auta, silloin Vendetta voi suostua taisteluun. Mutta muutoin rauhanomainen ja tasainen persoona. Ulkonäkö: Suuri, säkäkorkeudeltaan n. 80 senttinen hysky. Sen ruumis on kokonaan sinervän kiiltoisen, mustan karvan peitossa. Turkki on erittäin tuuheaa ja kiiltävää. Kaikkein tuuhein se on kaulan ja rinnan, sekä hännän aluelta. Myös poskikarvat ovat pitkät. Vasemmassa etujalassa on \'jalkavarren\' kohdalla sideharsoa, jonka alla jalka on karvaton(kts. menneisyys). Silmät ovat vaalean siniset ja niissä on erittäin kapea, viirumainen pupilli. Menneisyys: Vendetta syntyi erääseen köyhänpuoleiseen hyskykenneliin, kolmen veljen ja yhden siskon kanssa. Se eleli onnellista elämää muiden mukana, mutta koska sen karva oli kokonaan mustaa, se luokiteltiin värivirheelliseksi. Köyhällä kennelillä ei ollut varaa pitää naarasta, sillä kukaan ei huolinut sitä omakseen ja se diskattiin aina näyttelyissä. Omistaja ei kuitenkaan raaskinut lopettaa kaunista, vaikkakin värivirheellistä Vendettaa, joten hän hylkäsi sen metsään, naaraan ollesssa ihmisiässä noin 18 vuotias. Yllättäinen elämän muutos oli tappaa nuoren koiran, sillä eihän tämä ollut tottunut elämään, jossa sei ei saanut ravintoaan suoraan nenänalle, eivätkä metsästys vaistot olleet moiselle kesykoiralle tuttuja. Riutunut naaras ajautui erään metsästäjän talolle ja luultuaan Vendettaa sudeksi oli metsästäjä vähällä ampua naaraan, johon väsyneen ja nälästä sairaan hyskyn elämä olisi varamasti päättynyt. Ennenkuin laukaus olisi kuitenkaan ehtinyt kajahtaa mies tajusi kyseessä olevan koiran. Ihmisellä oli pulaa metsästyskoirista ja vaikka hän tiesikin etteivät hyskyt oikein sopineet metsästykseen, hän alkoi kouluttaa Vendettaa uuteen hommaansa. Vastineeksi siitä että naaras auttoi metsästäjää tämän työssä, koira sai kodin ja ruokaa. Niiden muutaman vuoden ajan mitä hysky metsästäjän kanssa eli se sai vahvuutta ja rohkeutta sekä oppi metsästämään itse ja omin neuvoin. Kerran talvella parivaljakon ollessa jälleen metsällä, eräs ihmisten vahingoittama, raivohullu susi hyökkäsi heidän kimppuunsa. Susi puri Vendettaa jalkaan ja teki siihen suuren arpeutuman, jonka paikalla nyt on side. Huolimatta siitä naaras kuitenkin auttoi metsästäjää lannistamaan susi-paran. Kotona metsästäjä sitoi Vendettan jalan, jolloin loputkin karvoista hankautuivat pois. Myöhemmin naaras jostain syystä karkasi ja päätyi merenrannalle. Se alkoi hetken mielijohteesta uida sen yli, mutta hullukinhan sen jo tietää, että naaran voimat loppuivat kesken. Niin se sitten rantautui Dogmaan. --- Katsoin elokuvaa V niin kuin Veikosto tätä hahmoa suunnitellessani, joten siitä johtuupi moinen nimi. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Saranna Kommentti: Hyväksytty.

Hakemuksia: 352
Sivu:1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36