Liittymisvieraskirja

Hakemuksia: 352
Sivu:1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36

Yoru

Pelaaja: Nyyppä Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Laumattomat Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Yoru Nimen tarkoitus: Japania ja meinaa yötä. Kutsutaan: Yoru Ikä: 3 vuotta ihmisissä. Syntymäpäivä: 1. 4 Skp: Uros Rotu: Labratorin noutajaa ja ripaus sutta Lauma: Laumaton/hylkiö (ei ollut tuossa valittavana?) Asema: - Ulkonäkö: (Kuvatus:http://i155.photobucket.com/albums/s309/Yukidaruma93/Hahmot/NAMIDA3.jpg) Kaunis tämä poika todellakin on. Turkin väri on hieman kermainen, mikä on varmasti periytymää labratorinnoutajalta. Kuvioita uros ei omista muita kun otsassa olevan punaisen polttomerkin, mistä hänet helposti tunnistaakin. Kaulassaan uros tykkää pitää viininpunaista huivia, joka on tuolta takaa solmussa. Uros omistaa kullan keltaiset silmät, mikä saattaa herättää kateellisuutta joissain koirissa. Rakenne Yorulla puolestaan on hyvinkin susimainen. Luonne: Yorun luonne on koiria kohtaan ylenkatsova, katukoiria, joilla ei ole omistajaa. Niin hän Dogman koirista ajattelee.. Hän kun on elänyt elämänsä ihmisten parissa, hänen on tässä vaiheessa vaikea sopeutua elämään koirien kanssa, varsinkin kun hänen oma asenteensa on hieman pielessä. Hän ei oikeastaan edes halua puhua toisille koirille, hän pelkää saastuvansa. Ties missä he ovat olleet. Hänen suhtautuminen ihmisiin on siis erilainen kun useinpien muiden. Yoru ei pidä ihmisiä uhkana, päin vastoin. Hänen mielestään ihmisen tulee pitää huolta koirista, niin hän on oppinut. Yoruhan on siis homo.. Mutta herran suuntaumus ei ole oikein tullut hänelle itselleenkään aivan selväksi. Hän ei vain koskaan ole koskaan jaksanut kiinnostua ainoastakaan nartusta, joka on häntä vastaan kävellyt kadulla, aina hän on halunnut leikkiä urosten kanssa... Lisäksi hänen omistajansakkin oli mies, joten ehkä sillä on todellakin jotain tekemistä tämän kanssa. Menneisyys: Yorun elämä alkoi hyvin. Hän asui onnellisesti omistajansa kanssa kaukana Dogmasta, kaukana murheista. Yoru oli kiintynyt omistajaansa, ja siihen paikkaan. Mutta eräänä kauniina päivänä kaikki mitä hän rakasti, hylkäsivät hänet. Hänen omistajansa otti ja heitti veivinsä ja Yoru heitettiin kadulle asumaan... Yoru vaelteli nälkäisenä ympäri kotiseutujaan ja lopulta löysi tiensä erääseen lahoon ja suureen laivaan, ja asusteli sen kylmässä ja pimeässä ruumassa. Laivamatka kesti kauan, eikä Yoru tiennyt enää missä oli. Hän oli itkenyt paljon omistajansa puolesta, koska koira ON ihmisen paras ystävä. Ainakin Yorun tapauksessa oli. Kaikki olisi niin paljon paremmin, jos hänen omistajansa vielä eläisi. Aikaa kului, mutta laiva vain jatkoi matkaansa. Lopulta se pysähtyi erääseen satamaan, nimittäin Dogman satamaan. Uros puikkelehti ulos suuresta laivasta, ja lähti vaeltamaan syvemmälle Dogmaan. Urosta hämmensi koirien paljous, hän oli aina ollut vain ihmisten seurassa. Tai toki hän oli koiria nähnyt, mutta ei erityisemmin ollut niiden kanssa tekemisissä. Täällä koirat jutustelivat toisilleen jokaisella kulmalla. Siinä vaiheessa Yoru alkoi vieraantua muusta maailmasta. Hänellä ei ollut minkäänlaista seuraa Dogmassa... Hän karttoi muita koiria ja etsi aina sellaista paikkaa missä ei olisi muita. Dogma ei todellakaan ollut Yorulle sopiva paikka, ei todellakaan... Muuta: - Yoru on täys homppeli (homo) - Tunnuskappaleena tuo System of a Downin Question. - Tämä on siis se juuri se homppeli jota olen jo miljoona vuotta suunnitellut Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Apua, håmåinvaasio!

Mr. Morgan

Pelaaja: Kahvinakki Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Vapaa Kansa Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Mr. Morgan Kutsutaan: Morganiksi. Skp: Uros Ikä: Sellainen n. 19 vuotias ihmisissä.. Syntynyt 14.2 Lauma: Vapaa kansa. Rotu: Uros on sekarotuinen. Hänessä on 70 % sutta ja 30 % Huskya.. Ulkonäkö: (Kuva). Uroksen turkki on hyvin tuuhea ja väritykseltään tuhkanharmaa, melkein musta.. Jaloissaan hänellä on musta pinkit säärystimet.. Uroksen ruumis on pitkä ja hieman hintelä.. Vasemmassa korvassaan hänellä on pinkki korvakoru. Toisen silmän ympärillä on pinkkejä koristeita. Herran silmätkin ovat pinkit.. Uros on lihaksikas uros ja myös säkä on siinä huskyn ja suden välimaastossa. Luonne: Herra on homo. Hän käyttäytyy hieman diivamaisesti ja sanoo asioita välillä hyvin suoraan. Morgan on hyvin temperamenttinen.. Hän itkee ihan avoimesti ja roikkuu kiinni uroksissa minkä kerkiää. Usein uroksen suusta kuuluu pervoja kommentteja. Uros ei yritä peittää homouttaan, vaan on hyvin naisellinen.. Sen takia hänellä menee paremmin narttujen kanssa kuin urosten.. Yleensä oikein kunnon urokset karttavat häntä.. Menneisyys: Uros siis syntyi huskyn ja suden vahinko pentuna. Herra oli ainoa pentu.. Herra annettiin pois kaupunkiin homo parille, sen takia herralla on tällainen tyyli nykyään.. Morgan oppi heiltä nämä tapansa, mutta hän on tiennyt jo pienestä asti että hän on homo. Ensin tämä kummastutti häntä, mutta kun hän tähän tottui hän oli oikeastaan onnellinen. Uros oli kuullut Dogman laumoista paljon ja halusi lähteä katsomaan millaisia saaliita Dogman metsistä löytyisi. Uros lähti matkaan, ja päätti liittyä Vapaaseen laumaan, koska uroksen mielestä lauman nimi kuvasti häntä. Muuta: Elikkäs otan tämän homon Hopen tilalle.. KUVA: http://i67.photobucket.com/albums/h298/ReginaJaRegata/Mr.jpg Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Ihana homppelipåika. ^^\'

Iveco

Pelaaja: Hyena Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Valkoinen Virta Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Iveco Nimen merkitys: Iveco on automerkki... ^^ Kutsumanimi: Iveco ei pidä lempinimistä, mutta Iveksi sitä voi kylläkin kutsua. Ikä: 6- vuotias. Meidän ikäpuullamme siis 42- vuotta. Sukupuoli: Narttu, leikattu. Laji: Ivecossa on lukemattomasti erirotuja, kuten, Berninpaimenkoiraa, Landseeria, Alaskanmalamuuttia, Siperianhuskya, Basenjia, Länsi-Siperianlaikaa ja jonkin verran suttakin. Lauma & asema: Valkoinen virta, klaani & laumalainen. Säkäkorkeus & paino: n. 80cm ehkä ylikin & n. 50- 60kg. Kuvan osoite: http://i132.photobucket.com/albums/q19/HopeaHyena/Iveco.jpg Ulkonäkö: Iveco on lihaksikas, muttei läskillä pilattu koira. Pää on raskasrakenteinen ja otsapenger pitkähkö, joka laskeutuu hyvin loivasti - mutta otsapenger on hyvin vähäinen. Kuono pitkähkö, mutta myös "paksu". Kaulasta ja niskasta löytyy hieman löysähköä nahkaa. Silmät pyöreät ja suuret, kuten Berninpaimenkoiralla. Korvat vankat ja pystyt, hyvin kolmiomaiset. Vasemman korvanpää kylläkin lurpottaa. Karvapeite on tuuheaa ja äärimmäisen paksua, muttei saa vieläkään koiraa näyttämään lihavalta. Karva ei kuitenkaan ole kovin pitkää ehkä 2- 3senttiä, mutta jaloissa vielä lyhyempää. Häntä ei riipu, muttei ole kovinkaan ylhäälläkään. Väritys on melkoisen erikoinen. Otsasta ja korvien selkämyksestä lähtee tummansininen "raita", joka selässä ylettyy kylkien puoliväliin ja peittää hännänkin selkämyksen, ja muodostaa myös sinisen hännänpään. Kyljissä kuvio on hieman aaltoileva, mutta muuten "jyrkkä linjainen". Otsan sinisen kuvion päästä lähtee hopea raita, joka muodostaa Berninpaimenkoiramaisen maskin koiran kasvoihin. Hopea väri jatkuu kaulan kautta, rintaan, vatsaan ja hännänalusen kautta hännänpäähän. Etutassut ovat hopeat ja kaikkien jalkojen sisäpuolet ovat hopeat myös. Muuten koira on täysin likaisen valkoinen, mutta korvien sisälmykset ovat harmaat. Silmät ovat pikimustat, mutta niistä saattaa erottaa häivähdyksen sinistä ja vihreää. Oikea korva puuttuu koiralta ja vasemman etutassun vasemmalla oleva varvas. Koiralla on etujaloissaan vihreät, raudasta taotut säärystimet - joista kohoaa "luisia" piikkejä. Ivecon lonkassa on kaksi arpea ja niskassa yksi arpi, myös vasemman takajalan nilkassa on nahaton, pureman aiheuttama kohta. Luonne: Iveco on viileä ja melkoisen neutraali luonteeltaan. Sotakoira koulutuksen takia se hillitsee itsensä erittäin hyvin ja on sinnikäs, ja muutenkin naaras omistaa vahvan eloonjäämisvietin. Toki kovan kohtalon takia, on jää alkanut peittämään Ivecon sydäntä – eikä siltä näytä löytyvän kovinkaan herkkiä tunteita. Naaras ei itke tai niin se ainakin sanoo, eikä se myöskään pelkää oikein mitään. Se puhuu suoraan ja saattaa vaikuttaakkin häijyltä, jota koira saattaa ollakkin. Iveco ei suutu helposti, vaikka se onkin tempperamenttinen ja suuttuessaan lyö äreämmänkin koiran jaloiltaan.. Hän on myös erittäin pitkävihainen. Naaras ei siedä valehtelua ja halveksii muutenkin huijaamista, sekä huijareita.. Hänellä on useita kaunoja ihmisiä kohtaan, eikä yhtään emmi hyökätä vaikka armeejan kimppuun. Klaanilainen saa ystäviä helposti, sillä moni arvostaa oikeudenmukaisuutta.. Tutuilleen naaras on hauskemman oloinen ja paremman hemmon kaltainen. Vihamiehiäkin tämä saa ja Iveco ei ala nuoleskelemaan ketään. Hän on nimittäin oman elämänsä herra. Menneisyys: Iveco sisaruksineen syntyi, kun sekarotuinen poliisikoira pääsi juoksuaikaan irti ja sai aikaan vahinkopennut kulkukoiran kanssa. Pian kuitenkin Venäjällä syttyi sissisota ja armeeja haki kuin rankkuri kaikki kynnelle kykenevät koiranpennut sotakoira koulutuksiin. Niin myös Iveco ja tämän neljä muuta sisarustakin. Työ oli rankkaa ja pennut olivat erossa vanhemmistaan, joita eivät sitten lähtönsä jälkeen koulutukseen nähneet. Sitä kesti kolme kuukautta, vaikka oikeasti koulutuksen olisi pitänyt kestää vuosia. Kuitenkin pennut lähetettiin sotarintamalle. Siellä ei armoa tunnettu ja vihollisellakin oli koiria. Kahden ensimmäisen viikon aikana, kuoli Ivecon sisaruksista kaksi. Silti vihan ja tuskan siivittäminä sota voitettiin, ja koirista tuli hyödyttömiä.. Monia lopetettiin ja useita myytiin, kuten Ivecokin. Naaras myytiin Irakiin, jossa se joutui laittomien koirataisteluiden uhriksi. Pian ”ryssien” sotakoirasta tuli taisteluiden kruunaamaton mestari – se oli päihittänyt kaikki vastuksensa.. Kaikki ennen Iranin mestaria, Felixiä. Se taistelu kesti tunteja ja koirat repivät toisensa henkihieveriin, tässä taistelussa myös Iveco menetti korvansa ja sai arpensa. Lopulta voittaja ratkesi ja se oli Felix. Iveco oli jälleen hyödytön ja nuoret koirat saivat ”harjoitella” sillä, niissä rytäköissä hävisi vasemman takajalan nahkatkin. Kuitenkin naaraassa oli vielä puhtia ja kerran se murtautui häkistään, paeten niin kauas kuin pääsi. Huonokuntoinen, riutunut koira törmäsi sitten erääseen villikoiraan, jonka laumaan Iveco otettiin. Vuosia koira laumassa olikin, kunnes vihollislaumat yhdistyivät ja hyökkäsivät – tappaen ja tuhoten koko lauman. Iveco pakeni nyt jälleen ja erään pikku kaupungin läpi kulkiessaan, auto töytäisi melkoisen pahasti koiraa. Kuitenkin ihmiset olivat niin välinpitämättömiä, että ne heittivät tajuttoman koiran sataman laiturilta alas.. Ja jotenkin ihmeen kaupalla Iveco selvisi, kun rantautui Dogmaan ja liittyi siellä Valkoiseen Virtaan – jonka riveissä seisoo yhä. Säärystimien alkuperä: Kun koiria lähetettiin sotaan, laitettiin niille joitain varusteita ja niin Ivecolle sattui piikitetyt säärystimet. Aseet: Kynnet ja hampaat, eli normaalit koiran aseet. Mutta myös säärystimien piikkejä voi käyttää aseena – sillä ne voivat tehdä todellakin pahaa jälkeä. Isä: Marcos ( Kuoli vanhuuteen. ) Äiti: Mantara ( Tapettiin yhdessä sotakoirien kanssa. ) Isoveljet: Simca ( Lopetettiin sodan jälkeen. ) & Smart ( Kuoli sodassa, astuessaan rypälepommiin. ) Isosisko: Amazon ( Elossa, mutta neidin olinpaikkaa ei tiedetä.. Myytiin Alaskaan ”vetokoiraksi” ) Pikkusisko: Chrysler ( Kuoli sodassa, ammuttiin takaraivoon. ) Tunnuskappale: Bryan Adams – You Can’t Take Me Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty muuten, mutta voisiko tuota taistelukoira-menneisyyttä hieman muokata. Vaikka niin että se MEINASI joutua harjoitusvastustajaksi nuorille, mutta karkasi ennen sitä. (Muistuttaa liiaksi Hopeanuolen jaksoa.) Muuten hyvä ja hienosti suunniteltu hahmo.

Dairoga

Pelaaja: Fengel Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Punainen Kuu Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Dairoga Lempinimi: Dai Sukupuoli: Uros Syntymäpäivä: 13.11.2003 Ikä: Kolme vuotta, eli 21 ihmisen ikävuosissa. Laji: Susi Lauma: Punainen Kuu/Kultti -------------------------- Ulkonäkö: - Kuvioinnit ja väritys: Kuvasta näkee yksinkertaiset kuvioinnit. Selän turkki on kiiltävää tasaista, jonka sävy muuttuu mustasta punaiseen auringonvalon määrän mukaan. Kuvioinnit ovat symmetriset kummaltakin puolelta sutta. Kuviot myöskin antavat sudelle täysin erilaisen olomuodon pimeässä. Kaukaa häntä voi hyvinkin luulla isoksi punaiseksi hirviöksi. Yleensä häntä luullaan liskoksi hänen kulkiessaan pimeässä. - Turkki: Turkin paksuus vaihtelee kesäisin ja talvisin, mutta yleensä turkki on paksua ja pitkää kaikkialla muualla, paitsi selässä, jossa turkki on aina sileä ja kiiltävä. (Kuvassa lähinnä kesäturkki ja erittäin harvinainen asento ja ilme) - Ruumiinrakenne: Dai on kooltaan hieman normaalisutta kookkaampi, mutta ei erityisesti lihaksikkaampi tai massavampi. Hän painaa suurinpiirtein 75 kg ja tuon ruumiin pituus on 140 cm. Hän omistaa varsin solakan ruumiinrakenteen ja pitkät jalat, joilla jaksaa juosta pitkiäkin matkoja. - Tyyli: Hyvin usein susi seisoo pää ylhäällä, joka saa suden näyttämään äärettömän pahalta: ehkä pahemmalta kuin tuo todellisuudessa on. Katsoo muita varsin usein alakanttiin ja tuijottaa silmiään räpyttämättä hyvin kauankin aikaa. Ei pahemmin liiku muiden läsnäollessa mihinkään, paitsi pois jos tilanne käy tylsäksi. Muuta: - Puheääni: Vaikka muuta voisi luulla, osaa Daikin puhua. Tuon ääni on todella kaunis ja erittäin rauhallinen, silloin kun sitä joku sattuu kuulemaan. Silti tuossa äänessä on se jokin pieni sävähdys, mikä saa kovimmankin koiran niskakarvat nousemaan ja selkäpiin karmimaan. Puhuu vain niille, joita kunnioittaa. Luonne: - Pääpiirteittäin: Dai on pääluonteeltaan peruspaha. Dai ei osaa välittää kenestäkään, eikä ole riippuvainen mistään eikä kenestäkään. Dai on siis myös hyvin yksinäinen, vaikka itseään tuo ei mitenkään erityisesti haittaakaan. Tavatessaan jonkun (mitä yleisesti tapahtuu kovin harvoin, sillä hän tapaa pelästyttää kaikki pois, ennen kuin edes näyttäytyy) hän on varsin hiljainen, kuuntelee yleensä mitä toisella on sanottavaa ja lähtee sitten sanaakaan sanomatta. Ei loukkaannu henkisesti mistään, vaan on kasvanut yksin todella vahvaksi luonteeltaan. Uroksen tahdonvoima on korkeaa luokkaa. Jos hän päättää tehdä jotakin, hän myös tekee sen. Meni siinä sitten oma tai toisen henki. - Taistelut: Dai ei ole taisteluja vastaan, joten ottaa mieluusti haasteita vastaan. Äärettömän hyvä Dai ei ole taistelemaan, mutta hänen taktiikkansa taistellessa onkin vain vihollisen väsyttäminen väistelemällä, missä Dai on varsin hyvä. - Naaraat: Dai ei yritä etsiä itselleen elämänkumppania. Hän ei välitä naaraista sen enempää kuin kenestäkään muustakaan. Tosin kuitenkin, kovalla yrityksellä hän ehkä voisikin vapautua pahoista kahleistaan. - Mielipuuha: Dai tykkää istua paksujen puiden oksilla ja katsella sieltä muiden menoja. Jos joku onneton sattuu pysähtymään hänen alapuolelleen liian pitkäksi aikaa, pelästyttää susi tämän pois. - Heikkoudet: Dai vihaa valoa, ja nukkuu siksi aina päivisin pimeissä metsissä. Yöllä hän lähtee päänmäärättömästi vaeltelemaan ympäri saarta. Hän ei myöskään pidä syvistä vesistä. Tiedä sitten pelkääkö hän noita vai ei vain pidä. -------------------------- Menneisyys: - Syntymä: Dairoga syntyi perheeseensä ainoana lapsena. Hän oli odotettu pentu, sillä hänen vanhempansa olivat johtajapari suuressa laumassa. Daihin kiinnitettiin paljon huomiota ja häntä alettiin kasvattaa johtamaan laumaa. Hänelle opetettiin paljon asioita maailmasta, logiikasta ja jopa tähtitieteestä (Ei mitään ydinfysiikkaa, vaan ihan tähtikuvioita ja tähtien nimiä). Häntä opetettiin myös taistelemaan reilusti. - Lapsuus: Dailla oli todella vähän vapaa-aikaa, jonka vuoksi hänen ystäväpiiriinsä eivät kuuluneet muut pennut, vaan korkea-arvoiset (tylsät) sudet lauman sisäpiiristä. Usein Dai uneksi, että voisi mennä leikkimään muiden pentujen kanssa, mutta häntä ei ikinä huolittu mukaan leikkeihin. Tämän takia Daista on tullut sulkeutunut ja yksinäinen. Pennusta tuli myös viisas ennen aikojaan ja jo vuoden ikäisenä (koirien vuosissa) hän peittosi lauman viisaat tiedoillaan. Dairogan elämä meni todella tympeäksi, ja tuo oli jo alkanut kirota syntymäänsä. Hän halusi olla kuten muut pennut. - Nuoruus: Isä oli pojasta kovin ylpeä, samaten kuin äiti, joka kuitenkin oli hieman hiljaisempi, eikä hehkuttanut poikaansa niin kovasti. Dain ollessa kaksivuotias, alkoi äiti käyttäytyä oudosti: hän alkoi juosta joka yö metsässä, niin etteivät muut muka huomaisi tuota. Eräänä yönä Dairoga ei voinut vastustaa kiusausta ja lähti salaa äitinsä perään metsälle. Syvällä metsässä oli pieni aukea, jolle oli heitetty verisiä pentukoirien ruumiita. Tänne äiti oli pysähtynyt. Dai yriti pysytellä piilossa, mutta ei voinut olla menemättä äitinsä luokse. Äiti kertoi Daille, että nämä olivat hänen sisaruksiaan. Isä oli halunnut pennun, jolla olisi punaiset silmät, ja niin kauan pentuja oli tehty, että sellainen saatiin. Ja siksi Dain oli annettu elää, ja hänestä tulisi lauman seuraava johtaja. Dai ei kyennyt uskomaan isästään tuota, mutta palasi äitinsä kanssa takasin lauman pariin. Isä puhutteli Dain äitiä samaisen yön aikana, eikä äitiä seuraavana aamuna näkynyt enää. Isä puhutteli seuraavana päivänä myös Daita. Hän kertoi pojalleen pennuista, jotka tapettiin. Hän ei vain ollut halunnut lauman johtajaksi normaalia sutta, vaan jonkin erikoisen. Dai suuttui isälleen lopullisesti ja lähti laumansa luota. Hän ei kyennyt uskomaan isästään tuollaista. Hän oli tapattanut niin monta pentua vain silmien värin vuoksi. - Ero: Dai oli ensin hyvin tottumaton yksin elämiseen, mutta opeteltuaan saalistamaan itse (lauman jäsenet olivat saalistaneet hänelle ennen) hän viimein oppi olemaan yksin. Kauan yksin oltuaan alkoi yksinäisyydestä tulla hänelle pakkomielle. Hän huomasi, ettei enää pärjännyt muiden susien kanssa ja loppujen lopuksi Dai lopetti muille puhumisen kokonaan. Hän alkoi keräämään pahuutta sisälleen puhumatta tuskistaan kenellekään. ---------------------- Muuta tietoa: - Dairoga sai nimensä kirjaimia peräjälkeen heittelemällä. - Esittelyä ideoi kappale: For Her Icon - My Panic Room , joka toimii myös susisen tunnusmusiikkina. - Väritys syntyi vahingossa väärää nappulaa painamalla ja "lisko-muoto" pienestä esikatselukuvasta. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Mainitsit kuvan, mutta hakemuksessa ei ollut linkkiä mihinkään kuvaan. :) Mutta, hieno hahmo, oikein paljon tervetuloa. :)

Tagegami

Pelaaja: Watera Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Vapaa Kansa Kuva: Linkki Kuvaus: Tulinpas tukkimaan tämän viekun pitkällä esittelylläni. x) paloissa, siis. Nimi: Tagegami Nimen merkitys: Nimi on japania ja tarkoittaa Leijonaa. Lempinimet: Tage, Tagetsi. Joskus Tamiksi, ei oikein tiedetä miksi. Sukupuoli: Uros. Ikä: Sellainen 27 vuotta ihmisittäin, eli lähellä neljää ”oikeaa” vuotta. Syntymäpäivä ja horoskooppimerkki: Syntynyt 24.4.2003, eli on horoskoopiltaan Härkä ja kiinalaisena merkkinä Vuohi. Rotu/laji: Susi. Säkä & paino: Isokokoinen, säkä hieman yli 80cm, paino n. 50kg Lauma: Vapaa Kansa, ateistit. Sitaatti: ”On asioita, joista ei koskaan toivu. Ja minä olen kokenut ne kaikki.” Ulkonäkö: Kuva: http://i51.photobucket.com/albums/f373/Kazard/tagetami.jpg Rakenne: Rakenteeltaan herra on voimakas, lihaksikas ja pitkäjalkainen. Painostaan huolimatta herra ei ole lihava, vaan ihan tasapainoinen ja sopusuhtainen. Lihakset erottuvat selvästi, pitkähköstä karvapeitteestä huolimatta. Häntä on melko pitkä, korvat suuret ja pystyt. Kuono on pitkähkö ja kirsu keskikokoinen. Kuono kapenee hieman kärkeään kohti. Tyypillinen, voimakas ja suurikokoinen, susiuros. Turkki & kuviointi: Turkki on pääosin puolipitkää, joskin hännässä, rinnassa ja jaloissa on huomattavasti pidempää karvaa. Turkki on kosketettaessa pehmeän tuntuinen ja se on myös hyvin lämmin. Pohjaväriltään uros on kermanvalkea, joskin tummanharmaat kuviot peittävät ison osan sen turkista. Harmaa muodostaa suuren, aaltoilevan loimen suden päälle. Keskiruskeaa väriä herralla on kaulassa, rinnassa ja etujaloissa, sekä hieman vatsassa. Molemmissa takajaloissa punaruskea, koko jalan kiertävä ”raita”, joiden alapuolelta alkavat vaaleanharmaat sukat. Kuviot ovat lähes symmetriset. Arvet & tuntomerkit: Ruskea pystyharja, sekä pieni samansävyinen parrantapainen ovat oikein hyviä tuntomerkkejä. Niitäkin parempia tosin ovat suden arvet. Näitä on yksi suuri rintakehässä, toinen samanmoinen selässä ja vielä kolmas vatsassa. Vasemmassa etujalassa arpi, vasemmassa takajalassa kaksi, joskin melko pientä. Huomiota herättävimmät arvet Tagegami on saanut kasvoihinsa: Sen silmien tilalla on kaksi hurjan näköistä, suurta arpea. Uros on täysin sokea. Asusteet: Tagegamin kaulassa roikkuu punaruskeaan nahkanyöriin pujotettu puinen susitoteemi, jonka herra itse on tehnyt. Toteemi on noin 7cm korkea ja siinä on taidokkaita kaiverruksia, jotka symboloivat menetystä, yksinäisyyttä ja uutta toivoa. Tämä toteemi on uroksen onnenamuletti. Lisäksi herralla on varsin kireä nahkavyö, jonka vasemmalla puolella roikkuu kaiverrusvyön tuppi ja oikealla puolella suurehko nahkapussi, jossa susi säilyttää tekemiään toteemeja. Jatkoa.. Fyysiset ominaisuudet: Tagegami on hyvin voimakas. Se on fyysisesti vahva, nopea juoksija ja ketterä hyppijä. Uidakin se osaa kiitettävästi, mutta siinä se sitten onkin. Sokea susi ei voi oikein hyödyntää todellisia voimiaan, sillä vaikka se voikin aivan hyvin luottaa haju- ja kuuloaisteihinsa, rajoittaa sokeus sen menoa melkoisesti. Niinpä se vaikuttaa hieman kömpelöltä ja käyttää vain harvoin kaikkia voimiaan, ihan oman turvallisuutensa vuoksi. Myös herran kivunsietokyky on hyvä, mistä onkin hyötyä, sillä sokeana se jää helposti alakynteen. Luonne: Tagegami on rauhallinen ja synkkämielinen susi. Se viihtyy parhaiten omissa oloissaan, omien ajatustensa kanssa. Ei se kuitenkaan pois lähde, jos joku paikalle sattuu, vaan keskustelee sujuvasti ja esittää rohkeasti omia mielipiteitään. Mitenkään hilpeää seuraa se kuitenkaan tuskin on, sillä herran puheet ovat usein synkkiä ja kertovat kuolemasta, maailman pahuudesta ja menetyksen tuskasta. Mikään maailmanlopun profeetta se ei kuitenkaan ole, sillä kyllä uros tietää, että elämässä on myös paljon hyvää ja kaunista. Näin ollen sillä on aivan omanlainen ajatusmaailmansa: Susi ei erottele hyvää ja pahaa toisistaan, sillä se tietää, että nuo kaksi käsitettä ovat vain harhaa ja nivoutuvat toisiinsa niin tiukasti, ettei niitä voi jakaa tarkasti kahteen kastiin. Kaikessa hyvässä on jotain pahaa ja toisinpäin. Näin ollen se ei näe mitään syytä laumojen väliselle sodalle ja kieltäytyy sekaantumasta siihen. Niinpä se ei arvioi tapaamaansa henkilöä tämän lauman, tai varsinkaan arvon, perusteella, vaan puhtaasti luonteen perusteella. Ja vaikka herramme on sokea, hän näkee paremmin kuin monet muut. Sillä elämänsä aikana se on oppinut, että vain sydämellä näkee hyvin ja että silmillä tulee luotua aivan vääriä johtopäätöksiä. Tagegamin ystäväksi on vaikea päästä, sillä uroksen synkkyys ja lievä sisäänpäin kääntyneisyys karkottavat monet sen luota. Jos joku kuitenkin jaksaa uhrata aikaansa ja mielenkiintoansa tälle herralle, hän saa tästä mitä uskollisimman ja parhaimman ystävän. Susi ei koskaan jätä ystäviään pulaan, sillä on aina aikaa kuunnella ja lohduttaa, eikä mikään voisi estää, sitä puolustamasta tovereitaan. Tässä yhteydessä herramme nimen tarkoitus tulee esille: Se on rohkea, rohkea kuin leijona, eikä pelkää puolustaa rakkaitaan, oli vastassa mitä tahansa. Jos onnistut ystävystymään tämän ateistin kanssa, voit olla varma, että hän seisoo rinnallasi myrskyssä, kulkee vaikka maailman laidalle vuoksesi, eikä petä luottamustasi milloinkaan. Lisäksi menetykset ovat antaneet nuorukaiselle kyvyn tuntea aitoa sääliä, eikä parempaa lohduttajaa varmasti ihan heti löydy. Tagegami ei vähättele toisten murheita tai yritä saada niitä vaikuttamaan pienemmiltä kertomalla omistaan, vaan se kertoo viisaita sanoja elämästä ja sen hauraudesta. Ja jos se on ystävänä erityisen mukava olento, rakastetulleen se on vieläkin enemmän. Oman kultansa vuoksi se voisi tehdä mitä tahansa. Rakkaus asioissa herra on erityisen kärsivällinen ja seisoo vaikeinakin aikoina rakkaimpansa tukena ja turvana, järkähtämättömänä kuin kallio. Ateisti ei ole pettäjä tyyppiä, joten turhia sydänsuruja ei tästä syystä aiheudu. Perusluonteeltaan herramme siis on rauhallinen ja varsin synkkä, sekä sisäänpäin kääntynyt. Siitä löytyy myös aimo annos kykyä rakastaa ja tuntea sääliä, minkä lisäksi se on hyvin rohkea, kärsivällinen ja uskollinen. Viisaaksikin sitä voisi kutsua. Joskus se tosin äityy itsepäiseksi, eikä suostu myöntämään olleensa väärässä. Omista mielipiteistään se pitää kiinni hamaan loppuun asti. Tämä ominaisuus tuo esille, että sokea on oikeastaan varsin ylpeä ja ennen kaikkea tarkka kunniastaan. Taistelemisesta uros ei pidä ja pyrkiikin välttelemään taisteluita ja ratkomaan riidat puhumalla. Väkivallan käyttöön se sortuu vain puolustaessaan rakkaitaan tai toisen hyökätessä päälle. Mutta jos Tagegamin kanssa joutuu tappeluun, saa varautua siihen, ettei se anna hevillä periksi. Epäreiluja keinoja se ei kuitenkaan käytä, ei vaikka se olisi ainut tapa selvitä hengissä. Sen ylpeys ja kunniantunto estävät esimerkiksi maassa makaavan satuttamisen, sillä miltein kaiken menettäneellä sudella ei ole enää juuri muuta kuin kunniansa. Tämän ylpeyden vuoksi ateisti ei myöskään koskaan valehtele, joten se on ehdottaman rehellinen, tilanteesta riippumatta. Ja lisää.. Menneisyys: Tagegami syntyi erään pienen susilauman jäseneksi kahden sisaruksensa kera. Nuoret sudet elivät huoletonta elämää pienessä laumassa, johon kuului niiden vanhempien ja itsensä lisäksi kolme muuta sutta. Pennut kasvoivat ja voimistuivat. Ounomosta ja Tagegamista tuli taitavia metsästäjiä, kun taas näiden sisar Uindo, tuli tunnetuksi lempeästä luonteestaan ja taidostaan löytää parantavia yrttejä. Aika kului ja syntyi uusi pentue. Pentujen voimakas isä, Kogane, metsästi Ounomon ja Tagegamin kanssa ruokaa, kun Uindo ja pentujen äiti Tomoshibi puolestaan huolehtivat uusista tulokkaista. Näin jatkui jonkin aikaa, kunnes ihmiset eräänä päivänä löysivät lauman olinpaikan. Tagegami oli tällöin noin puolitoista vuotias, voimakas nuorukainen, joka teki kaikkensa suojellakseen laumaansa ihmisten aseilta ja koirilta. Sudet jäivät kuitenkin nopeasti alakynteen, sillä Kogane ja Tomoshibi kaatuivat ihmisten luoteihin, samoin kuin lauman kolme muuta aikuista jäsentä. Näin Ounomo ja Tagegami jäivät kaksin suojelemaa sisaruksiaan, mutta tämä osoittautui mahdottomaksi. Ounomo sai luodin päähänsä yrittäessään vapauttaa Shuuhaa ihmisten ansasta. Myös Sutoraipu jäi kiinni ja ihmiset lukitsivat sen häkkiin. Näin Tagegami jäi yksin puolustamaan kahta siskoaan koirien teräviltä hampailta. Se käski siskojensa paeta. Uindo kuoli harhaluodin osuessa siihen, mutta Shichiyou pääsi pakoon vahingoittumattomana. Uros itse jäi taistelemaan, mutta jäi nopeasti alakynteen. Ihmisten lukitessa Sutoraipua ja Shuuhaa häkkeihin, koirat repivät sutta armotta. Se menetti molemmat silmänsä, eikä verenhukan vuoksi enää voinut taistella vastaan. Koirat tyrkkäsivät sen yhteisvoimin kalliolta alas jokeen ja Tagen luultiin kuolleen. Tunteja myöhemmin susi heräsi, vain huomatakseen, ettei kyennyt haavoiltaan liikkumaan. Se kuitenkin kuuli rauhallisen äänen puhuvan itselleen ja sai tietää, että eräs villikoira, Yö nimeltään, oli pelastanut sen joesta ja tuonut pesäänsä. Nuorukainen jäi tämän villikoiran luo toipumaan ja opetteli siinä sivussa pärjäämään sokeana. Yöstä tuli Tagegamin hyvä ystävä ja ennen kaikkea opettaja, sillä tältä koiralta ateisti oppi veistämisen ja kaivertamisen taidon. Ateisti vietti lähes vuoden Yön seurana, oppien tältä kaiken mahdollisen. Ikävä kyllä Yö oli jo vanha ja kuoli yllättäen. Tage hautasi ystävänsä ja otti tämän kaiverrusveitsen sekä vyön muistoksi. Sitten se lähti, etsimään onneaan muualta. Se vaelsi Dogman sankoissa metsissä kuukausia, veistellen aikansa kuluksi erilaisia toteemeja itselleen seuralaisiksi ja onnentuojiksi. Aikansa vaellettuaan herra törmäsi ateisteihin ja liittyi näiden laumaan. Siitä lähtein susi on viettänyt hiljaiseloa laumansa mailla, kaiverrellen ja veistäen, sekä muistellen menetyksiään. Ase: Uros kantaa mukanaan puukkoa, tai oikeastaan kaiverrusveistä. Tämä ase on erittäin hyvin tehty, kevyt ja siro. Sen väistin ja ponsi ovat hopeaa ja kädensija on päällystetty punaruskealla nahalla. Tätä välinettä Tagegami ei kuitenkaan käytä taistelussa, ei edes suurimman hädän hetkellä, sillä kyseessä on työkalu. Näin ollen herran varsinaiset aseet ovat omat kynnet ja hampaat, sekä älykkyys. Ja onhan niillä tähän asti pärjätty. Taistelutyyli: Taisteluun joutuessaan susi turvautuu kuulo- ja hajuaisteihinsa. Se tekee harkittuja iskuja, yrittäen rasittaa itseään mahdollisimman vähän. Tagegami taistelee kunniakkaasti ja periksi antamatta, eikä sokeus suinkaan tee siitä heikkoa. Mitään kovin erityistä tyyliä uroolla ei ole, sillä se muokkaa tapansa hyökätä vastustajan mukaan. Useimmiten herra kuitenkin suosii puolustautumiseen ja iskujen kääntämiseen tekijäänsä vastaan pohjautuvaan tyyliin. Viimeinen osa. Erityistä: Koska uros on täysin sokea, sen haju- kuulo- ja tuntoaistit ovat tavallista herkemmät. Niinpä se saattaa hätkähtää jotain sellaista, mitä muut eivät ole vielä havainneet. Lisäksi se ”näkee hyvin sydämellään”, eli näkee asioiden todelliset piirteet ja saattaa ymmärtää toisten tarkoitusperät jo pelkästä äänensävystä. Lisäksi herralla on varsin erikoinen harrastus: Se kaivertaa ja veistelee erilaisia puupaloja veitsellään (ja joskus kynsillään), luoden kauniita ja ainutlaatuisia toteemeja. Yhden tällaisen esineen valmistamiseen kuluu useita päiviä, niin yksityiskohtaisiksi susi ne tekee, minkä lisäksi tekemistä hidastaa sokeus, sillä herran on tunnusteltava puun muotoa jokaisen veitsenvedon jälkeen. Ateisti muistaa yhä, miltä karhut, vuohet, puut, kukat ja linnut näyttivät, joten sen töiden kohde on helppo tunnistaa, vaikka se lisääkin toteemeihin paljon symboliikkaa. Nämä toteemit ovat käytännössä katsoen pitäneet sen järjissään, sillä uros uskoo, että sen rakkaiden sielut asettuvat näihin toteemeihin. Niinpä se kantaa luomuksiaan aina mukanaan ja sen oma symboli, punasävyisestä puusta tehty susi, roikkuu aina sen kaulassa. Tagegami lahjoittaa mielellään toteemejaan ystävilleen onnentuojiksi ja suojelijoiksi. Jos tällaisen sattuu nuorukaiselta lahjaksi saamaan, voi olla varma, ettei toista samanlaista esinettä löydy mistään. Lisäksi susi on ainoa tämän alan taitaja, nyt kun Yö on kuollut. Susi osaa puhua suomen lisäksi myös englantia, kai siksi, että Yön oikea äidinkieli oli englanti, nimestä huolimatta. Perhe: Äiti Tomoshibi (Vaalea) tuli ihmisten ampumaksi Isä Kogane (Kulta) ammuttiin samassa rytäkässä, kuin äitikin. Vanhempi veli samasta pentueesta Ounomo (Kuningas) tuli ammutuksi, kun se puolusti sisaruksiaan. Nuorempi sisar samasta pentueesta Uindo (Tuuli) tuli ihmisten ampumaksi, kun se yritti paeta. Nuorempi veli myöhemmästä pentueesta, Sutoraipu (Raita) otettiin kiinni ja myytiin kaupunkiin, kateissa. [Nyk. Reiketsukan Heishi'> Sisar myöhemmästä pentueesta, Shuuha (Aalto) otettiin kiinni ja myytiin kaupunkiin, kateissa. Nuorin sisar myöhemmästä pentueesta, Shichiyou (Kuu) pääsi pakoon ja on nyt kateissa. Muuta: - Denverin kaikkiaan kymmenes hahmo Dogmassa. - Tunnuskappale on Yö – Joutsenlaulu - Ääninäyttelijänä voisi toimia Orlando Bloom. - Idea uroksen harrastukseen tuli Susityttö kirjasta. Pelaaja: Denver Tällaista tällä kertaa. Toivottavasti menee läpi eikä esittely ole kauhean kaoottinen. x) Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Ihana hahmo. ^^ Oikein erikoinen ja huolella suunniteltu.

Naima

Pelaaja: Miksu Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Vapaa Kansa Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Naima Kutsutaan: Naima Ikä: 1 vuotta Sukupuoli: Naaras Laji: Sekarotuinen koira Lauma: Vapaa Kansa ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Luonne: Koska Naima on pentu, se on aika lapsellinen. Se on seurallinen pieni pentu. Naima juoksee nopeasti, vaikka on vasta vuoden ikäinen. Se on vahva puremaan ja voi vaikka tappaa vanhemman koiran, jos luottaa itseensä. Naima on joskus töykeä ja tuhahtelee kaikille koirille. Se ei pidä muista kamalan paljoa, ja haluaa olla yleensä yksin. Se on myös vähän rauhaton ja voi alkaa yllättäen heilutella häntäänsä parikymmentä minuuttia väsymättä. Mutta Naima on erikoistapaus: Jos siitä pidetään, sekin pitää toisista. Naimaa pidetään myös outona, koska tappelee ärhäkästi. Naima sekoaa joskus pahemman kerran, se juoksee puuta päin. Sen valitus on kamalan kuuloista, ja joskus tekee sen tahallaan että kaikki säälisi sitä. Naiman outo puoli on se että kun se jahtaa häntäänsä ja saa hännänpäästä kiinni, se ei päästä siitä vähään aikaan irti. Ulkonäkö: Naima on pieni mutta suurisilmäinen koiranpentu. Sen turkki on musta. Sillä on päässä ruskea harjas ja se korostaa Naiman pientä päätä. Sen häntä on tuuhea jota se aina jahtaa. Sen silmät ovat suuret ja väriltään harmaat. Sillä on valkea maha ja lyhyet tassut joilla se kipittää eteenpäin. Korvat ovat pystyt ja korvien sisäpuoli on myös ruskea. Sen turkki on pehmeä ja paksu ja se selviää hyvin kylmissä ja lämpimissä paikoissa. Menneisyys: Naima on syntynyt kaupungissa kaiken hälinän keskellä. Mutta sen vanhemmat veivät sen maaseudulle. Mutta Naiman vanhemmat eivät osanneet aavistaa että vaara uhkaa niin ihminen tuli ja iski Naiman isän lapiolla maahan, ja sen elämä päättyi siihen. Naima suri isäänsä pitkään, mutta se meni ajan myötä ohi. Mutta kerran Naiman äiti vietiin pois Naiman luota, ja Naima joutui elämään elämänsä 0 vuotiaana yksin. Mutta kerran pieni tyttö otti sen kadulta kainaloonsa ja Naima kiljaisi. Naima joutui hylättyyn ja lahoon taloon, joka oli lähellä sortua. Naima kauhistui ja oli niin itsevarma ja tappoi tytön yllättäen. Mutta kun se lähti talosta se näki hyvin kaukana Dogman, jonne se omin avuin meni ja sinne se jäi. Pelaaja: Miksu marika96@luukku.com Pelipaikka: Dogma Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Muista kerrata säännöt. Tervetuloa mukaan.

Mister not Anybody

Pelaaja: Hyena Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Laumattomat Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Mister Nobody Kutsumanimi: Esittäytyy kokonimellään, mutta yleensä häntä kutsutaan Mr. Notiksi. Sukupuoli: Uros. Ikä: Tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta se on 3- 4vuoden paikkeilla. ( Ihmisissä siis 30- 36vuotta. ) Laji: Koirasusi. ( Tiikerikoiraa 65%, jotain pienikokoista sutta 20% ja 15% Malinois- koirarotua. Emo oli sekarotuinen koira ja isä koirasusi. ) Lauma: Laumaton. ( Vaikka tuossa Lauman kohdalla onkin Punainen Kuu. ^^ ) Kuvan osoite: http://i132.photobucket.com/albums/q19/HopeaHyena/mr.jpg Ulkonäkö: Mr. Not on ruumiinrakenteeltaan hoikka, mutta jäntevä koira. Tuon korvat ovat pystyt, mutta juostessa painautuvat niskaan kiinni - luonnollista. Häntä lyhyt ja tuuhea, kuten muukin turkki. Jalat pitkät ja jäntevät, tassut "ylisuuret". Mr. Not on väritykseltään punasävytteinen. Pohjavärinä oranssihtavan punainen, mutta tiikerikoiran raidoitus on tummanpunainen väriltään. Myös tumman harmaata värityksestä löytyy. Raidoitusta on korvien selkäpielissä, selässä, hännän selkämyksessä, takaraajoissa ja eturaajojen olkapäistä. Tuolla on tummanharmaa sukka vasemmassa etujalassa. Kasvoissa silmien nurkista lähtee jalan sukan värinen raita ja molemmissa poskissa on kaksi samanväristä raitaa. Herran silmät ovat erittäin tummat. Tuolla on useita arpia, vasemman silmän raidassa kolme arpea, kuononvarressa kaksi, otsassa yksi, vasemmassa olkapäässä kaksi samaansuuntaan kulkevaa arpea ja niiden yli kulkee yksi arpi. Samaisessa jalassa on luodinreikä. Vasemmassa kyljessä kolme eritasoilla olevaa arpea, vatsassa yksi suuri arpi ja vasemman takajalan nilkassa kaksi kolmionmuotoista arpea. Ylhäällä takajalassa on kolme sivuttain kulkevaa arpea ja niiden päällä kaksi pystykkäin kulkevaa arpea. Tuolla on sukka etujalassaan nilkassa niitti"koru" ja noita "koruja" on muualla myös, kaulassa, oikeassa takajalassa koko "nilkan" peittävä koru, toisessa takajalassa normaali "koru" ja hännäntyvessä samanlainen. Tuolla on vasemmassa korvassa "piikki" ja molemmista kuonoaukoista tulee samanlaiset piikit. Kielen kärjessä myös samainen piikki ja herralta puuttuu oikeasta etujalasta yksi varvas. Mr. Notilla on myös kaulassaan vihreä kravaatti ja yllään musta kauluspaita. Kauluspaita yltää lonkille, mutta on kireä - eikä roiku jaloksissa. Kuvassa hihat ovat löysät, mutta todellisuudessa ne ovat tiukat ja jalkoja myötäilevät. Siinä kohdassa kaulusta missä on kaksi kultaista nappia, on kaulus kaksinkertainen. Luonne: Mr. Not on oma- ja huimapäinen, eikä tarvitse ketään elämäänsä. Herra rakastaa vapautta ja on täysin riippumaton muista. Kyllä hän on sosiaalinen, muttei etsi etsimällä seuraa. Mr. Not ei ole ikinä oikein saanut rakkautta, joten ei osaa käsitellä tämänlaisia tunteita – muttei ei ole siitä huolimatta mikään hullu murhaaja. Hänellä on huono itsetunto ja purkaa sitä yleensä muihin, ”antaen” näin huonoa oloa muillekin. On oppinut pärjäämään yksin ja on ikuinen idealisti, mutta osaa ajatella asioita myös realistisesti. Mr. Not saa ystäviä yhtä helposti kuin vihollisiakin, mutta selviää yleensä tukalista tilanteista nokkelilla ideoillaan – hän osaa ratkaista hyvin ongelmia/arvoituksia, muttei ole tullut ylimieliseksi.. Menneisyys: Mr. Not syntyi tuliperäiselle turistikohteelle, jollekkin Karibian meren saarella. Tuolla tämä eleli erään kylän läheisyydessä – kahden sisaruksensa ja vanhempiensa kanssa. Kerran kun pentujen vanhemmat olivat saalistamassa tulivuoren lähistöllä – se purkautui ja tappoi molemmat. Myöhemmin Mr. Not kulki jäniksenä turistilaivan mukana pois saarelta ja saapui New Yorkiin. Siellä jokin punk- henkinen jengi otti koiran ”tappohurtakseen” ja näiltä tämä saikin kaikki korunsa, kravaattinsa ja kauluspaitansa. Mr. Not joutui erään ”keikan” yhteydessä raivoikkaaseen taisteluun poliisin huumekoiran kanssa. Taistelu oli pitkään tasavertainen ja molemmat osapuolet pärjäsivät, kunnes herra sokeutti poliisikoiran ja tappoi tämän. Sen jälkeen uros hyökkäsi vielä poliisien kimppuun ja tappoi yhden näistä, mutta vastalauseeksi sitä ammuttiin etujalkaan.. Ei se enää jalkaa haittane, sillä luoti meni läpi jalasta. Tuon jälkeen jengi hylkäsi ”raivohullun” koiran ja Mr. Not aloitti jälleen kiertolaiselämänsä. Herra matkasi Yhdysvaltojen läpi aina Los Angelesiin saakka, mutta menihän siinä matkatessa lähes puoli vuotta..! Sieltä koira kulkeutui paikalliselle lentokentälle ja matkasi jälleen jäniksenä, tällä kertaa.. Afrikkaan, Senegalin Banjul kaupunkiin. Siellä koira oli lemmikkinä muutamilla perheillä ja sai merkiksi isäntäväeltään lävistyksen korvaansa, sekä toiselta perheeltä nenä ”piikit”. Mutta ei Mr. Not osannut paikoilleen asettua vaan lähti Afrikasta vuoden oleskelunsa jälkeen, matkaamaan kohti kaukaista Australiaa. Mutta kaikki menikin mönkään ja laiva upposi Kaakkois- Intian selänteellä. Tuosta koira kuitenkin selvisi ja erään selviytyneen japanilaisen miehen seurana kelluskeli kohti Australiaa. Kuitenkin myrsky yllätti ja mokoma ukko viskasi koiran lautaltaan alas – mereen kuolemaan. Mr. Not ui ja ui, kunnes eräänä yönä näki n. 500 metrin päässä ulapalla suurehkon saaren. Sinne sitten koira pääsikin ja huomasi saarella olevan kolme laumaa, klaani, kultti ja ateistit. Ensin herra liittyi klaaniin ja opetteli siellä hyödyllistä.. Kuitenkin koira tylsistyi ja tapasi kerran kultin joukoista erään, jonka kanssa teki diilin – että vakoilisi Valkoisen Virran jäseniä. Pitkään sitä jatkui, mutta pian petturi saatiin selville ja Mr. Not häädettiin laumasta. Tämän jälkeen koira yritti kulttiin, mutteivät nuokaan huolineet entistä klaanilaista joukkoihinsa… Ateisteihin tämä olisi kai päässytkin, mutta herrasta oli nöyryytettävää mennä sellaiseen laumaan – mihin hänet otettaisiin kuitenkin vain säälistä. Siispä Mr. Not jäi laumattomaksi Dogman saarelle. Aseistus: Mr. Not ei omista mitään asetta, kuin koiran normaali varustuksen: kynnet ja hampaat. Toki niittipannoissa olevat piikit voisivat jotain jälkeä tehdä, muttei mitään niin huomioitavaa että ne aseiksi laskettaisiin. Koiralla on kuitenkin kova henkiinjäämisvietti, jota voisi kutsua ”henkiseksi” aseeksi. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. (Muuten btw, \'ei kukaan\' on englanniksi nobody tai no one.) Mister Not Anybody on = Herra ei kuka tahansa.

Hiro Kamaji

Pelaaja: Cagera Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Valkoinen Virta Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: hiro kamaji, mutta yleensä sanotaan vain hiroksi tai kamajiksi. Ikä: 1 ja puoli vuotias, näyttää vanhemmalta kuin on. Sukupuoli: uros Laji: puoliksi koira ja puoliksi susi. Elikkä Kishua ja sutta. 50 % susi ja 50 % koira. Lauma: Valkoinen virta. Ulkonäkö: http://www.deviantart.com/deviation/49501572/ Luonne: On oikeastaan aika ystävällinen koira, mutta joskus tapahtuu poikkeuksia esim. Jos joku pilkkaa sitä läskiksi. Hän kuitenkin rakastaa kaikenlaisia pentukoiria, koska itse joutui pienenä kovaan käsittelyyn. Yrittää olla oikeudenmukainen tilanteessa kuin tilanteessa, vaikka joskus kaikki sen tekemät työt eivät ole niin oikeudenmukaisia, kuin voisi. Hiro rakastaa uimista, koska sen paksu ja tuuhea turkki ei kastu heti ensi kättelyssä. On yleensä hyvin sääliväinen, vihollisia kohtaan. Yleensä myös periksi antava, ei tarvitse kauvaa jankuttaa kun jo Kamaji antaa periksi. Tästä kaikesta voidaan tehdä se johtopäätös että koira on melko ystävällinen! Menneisyys: Pentuna se oli syrjitty kaikessa. Sen vanhemmat huomasivat sen kaikki muut sisarukset, mutta eivät häntä. Tämä johtui siitä että Hiro Kamaji ei ollut normaalin värinen koira. Hänen sisarukset kiusasivat häntä koko ajan hänen värinsä takia. Hän sai pilkkailusta tarpeeksi ja lähti etsimään paikkaa jossa hän sasi elää ilman että häntä pilkattaisiin. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Tervetuloa mukaan! Rekisteröidy foorumiin hahmosi nimellä. Muista myös kerrata säännöt. Jos tarvitset apua, ota yhteyttä joko sähköpostitse, tai vieraskirjan välityksellä.

Kimaru

Pelaaja: Miltsi Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Vapaa Kansa Kuva: Linkki Kuvaus: Minun hahmon nimi on:Kimaru.Kimaru on rodultaan saksanpaimenkoira,se on jo aikuinen.Hänen poikansa nimi on Kron.Noh..kerron vähän Kimarusta enemmän.Sillä ei ole laumaa,sillä on siniset silmät.Hän on rakastunut erääseen tyttökoiraan.Kimaru on halukas taisteleman milloin vaan tahansa.no aloitan.Ikä:10v.ulkonäkö:komea uroskoira,siniset silmät,saksanpaimenkoira ja urhoollinen. lauma:ei ole laumaa.harjakoira:hän ei ole harjakoira ollenkaan.luonteeltaan:ärhäkkä,joskus mutta silloin hän vasta suuttuu jos häntä ärsytetään.ja valmis aina kaikkeen. harrastus:tappaa muita vihollisia.Turkinväri:musta ja ruskeaa seassa.ja hänellä on hirmuiset torahampaat.alue missä hän asuu:metsässä,pelottavassa metsässä.hänellä on arpia koska hän on taistellut pahiksia vastaan.hänellä on tummanruskea laikku tassussa.ja retale korvat,hänellä on huivi kaulassa.ja pari korvista korvassa.Sillä on viikate aseena.ruumiinrakenne:laiha,mutta hieman pulska.Kimaru olisi aina halunnut tulla kunnon tappajaksi.kooltaan hän on kookaskoira.menneisyys:hän on tappanut isänsä koska isä tappoi Kimarun veljen ja siskon. Tila: Hylätty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hylätty. Valitettavasti joudun hylkäämään hakemuksesi. Se vaikuttaa aika huolimattomasti kirjoitetulta, enkä ole ihan varma oletko lukenut kaikki säännöt. Toivoisinkin, että voisit lukea sivut huolellisesti läpi uudelleen, ja yrittää sitten uudestaan, hieman huolellisemmin kirjoitetun hakemuksen kanssa.

Chocolate

Pelaaja: Yuli Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Punainen Kuu Kuva: Linkki Kuvaus: Lempinimi: Choco Ikä: noin 3.v (ihmisissä 21) Skp: Narttu Rotu: Sekarotuinen. Suttakin löytyy. Luonne: Choco on hiukkasen itseppäinen narttu. Se ei siedä sitä että hän häviäisi jollekkin, tai että häntä pilkattaisiin. Voi alkaa kehuskelemaan jotain itsessään ja osaa hyvin ärsyttää toisia. Tämän nartun sydän on kova eikä murru helpolla, eli surulliseksi Choko ei tule niin helposti. Kyllä hän tarpeenmukaan osaa olla kohtelias ja ystävällinen, mutta se ei kestä pitkään. Vihaa muita laumoja. Menneisyys: Chocon suku on ollut Punaisen kuun perustuksen aikaankin kuulunut laumaan. Hänen suvussaan on ollut monia pahoja koiria. Choko syntyi kahden muun siskonsa kanssa kahdlle kulttilaiselle. Heidän vanhempansa kasvattivat heidät kultin tavoin, pahoiksi ja kunnioittamaan eritysesti Demoneja. Choco on perinnyt suvussaan magiaa hiukkasen itseensä, mutta ei hallitse niinkään voimiaan, tai edes ole varma voimistaan. Hän kasvoi ja harjoitteli perheensä kanssa elmänän asioita. Hänen aika perheen luona oli sinäänsä onnellinen, vaikkakin hänen isosisko kuoli jonkun klaanilaisen hyökkäyksestä. Lopulta tarpeeksi vanhana Choco lähti vanhempiensa luota pois, ja on nyt selvinnyt hyvin Punaisessa kuussa. Hän on kuullut serkustaan, ja haluaisi joskus tavata hänet. Ulkonäkö: Choco on keskikokoinen koira, ja sillä on pehmeä turkki. Sillä on punainen \'harjas\' joka menee päälaelta otsalle, ja niskaan. illä on hyvin kauniit punaiset silmät joista tuntuu heijastuvan katsojaan Chocon luonne. Nartun ruumiinrakenne on aika solakka, mutta myös vahva. oko olemu voi myös vangita katseita. Muuta: Kinyobi on Chocon serkku.Choco on tiennyt serkkunsa lähteneen pois laumasta, mutta silti usko hänen näkemiseen on vahva. Äiti: Misha Isä: Yondaime Siskot: Caramel, Yuki (kuollut) Serkku: Kinyobi Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Choco on ihana nimi kulttilaiselle. x)

Hakemuksia: 352
Sivu:1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36