Liittymisvieraskirja

Hakemuksia: 352
Sivu:1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36

Verdienste

Pelaaja: Rosa Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Valloittajat Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Verdienste ” Dien ” Tarkoitus: Hyvä puoli Syntynyt/Ikä: 24.12 / 15 vuotias ihmisittäin. Skp: Uros Säkä: 55cm Paino: 25kg Lauma: Valloittaja Asema: Hylkiö, eli ei siis varsinaisesti ole laumansa käskyvallan alla, vaikka kantaakin sen nimeä. (ent. Valloittaja) Rotu: Sekarotuinen koirasusi (Äidin puolelta: Pointteria, salukia ja saksanpaimenkoiraa. Isän puolelta: Sutta ja noutajaa.) Luonne: Teini-ikäinen Dien on kapinoivaa sorttia, ja se on peruspiirteiltään ivallinen, temperamenttinen ja juro. Useimmiten nuorukainen antaa itsestään hyvin töykeän kuvan, mutta tosiasiassa se ei ole aivan niin kylmä kuin ensikättelyssä saattaisi havaita. Vihreissä silmissä leiskuu aina ilkikurinen, yhä lapsekas pilke, ja sen huulilla karehtii huomattavan usein hymy. Kuitenkin, vaikka yleisesti ottaen Verdienste onkin pilkallisen hyvällä tuulella, se suuttuu erittäin helposti, ja suuttuessaan kerran se on vihainen aina. Voi olla, että aika saa vihan hieman laantumaan, mutta ikinä se ei katoa täysin. Dien laskee itsensä harvoin toisen luottamuksen varaan, ja näin tehdessään se odottaa saavansa hyvän vastineen teolleen. Se on siis epäluuloinen toisten kykyjen suhteen, ja aliarvioi muita monesti. Dienillä on lähes pakonomainen tarve loukata muita ja polkea heidän itsetuntoaan, tunteakseen itsensä vahvemmaksi. Ikävä kyllä hylkiö on myös sovinisti, eikä siis pidä naaraista tai heikoista uroksista pätkän vertaa. Vain jotkut harvat naiset ovat ylipäätään ansainneet osan sen kunnioitusta, ja usein nämä kyseiset henkilöt eivät ole olleet erityisen femiinisiä tapauksia. Tällaisia naaraita ovat mm. sen oma äiti, lapsuuden ihastus, ja Predator, joka on ammattitappaja. Pieni katsahdus siis Verdiensten naismakuun kertoo, että se suosii voimakkaita ja hieman sekopäisiä tapauksia. Verdienste on myös narkomaani, mutta ei käytä kovin vahvoja aineita. Se pitää enemmän kipua lievittävistä ja euforisen tunteen aikaan saavista huumeista, jotka ovat yleensä tavallisia yrttejä sekoitettuna vahvoiksi seoksiksi. Nämäkin yrtit aiheuttavat kyllä vieroitusoireita, ja syövät Dienin henkistä ja fyysistä terveyttä pala palalta. Silti Hylkiö ei tunne olevansa onneton luojan hylkäämä olento, joka ei pääse eroon paheestaan, vaan päinvastoin pitää elämästään. Se rakastaa tappelun jveren täytteisiä päiviään Satamissa, ja rauhallisia hetkiä luonnossa, jossa kukaan ei uskalla häiritä sitä. Rakastunut Dien ei oikeastaan poikkea tavallisesta Dienistä juuri ollenkaan. Itseasiassa uroksesta saattaa tulla paljon kärttyisämpi ja vihaisempi, kuin mitä se on muuten. Ulkonäkö: [url=http://www.freewebs.com/holmaka/dien.jpg'>Pentukuva.[/url'> Dien on paljolti isänsä näköinen, ja omaa sinapinvärisen turkin, selässään tuolla on kuitenkin tummempi läiskä, joka jatkuu aina hännäntyveen asti ja kaulaa pitkin niskaan asti ja peittää myös korvat. Häntä ja ’harjas’ ovat suklaanruskeat, ja silmät kirkkaanvihreät. Jaloissaan uroksella on myös suklaanruskeita täpliä, ja tassut ovat samaa väritystä kuin selkä, kaulan yläosa ja korvat. Silmiensä ympärillä pojalla on lähes mustat renkulat. Peleissä tapahtuneet muutokset: Dienin vasemman korvan pää on kokonaan poissa, ja sen niskassa on kaksi arpea. Toinen arvista on isompi, ja pienempi arpi kaartuu C-kirjaimen muotoiseksi. Vasemmassa takajalassaan pennulla on myös säären takaosassa pieni kolmionmallinen arpi. Osa muista arvista on myös syntynyt peleissä. Menneisyys: Dien syntyi Kuiskausten Metsässä isänsä läsnä ollessa, ja on pentueen toisiksi vanhin. Kauan ei siinä mennyt, kun pennut jo lensivät pesästä; Dien mukaanlukien. Sisarukset lähtivät molemmat omille teilleen, ja niin pääsi Dienkin tutustumaan paremmin syntypaikkaansa ilman emonsa valvovaa silmää. Matkansa aikana pentu ei paljoa vaikeuksia kohdannut, vaan on selvinnyt hyvin silkan tuurin ansiosta. Taitojaan Verdienste keksi käyttää hyvin nopeasti ja se vain edesauttoi nuoren selviämistä, talvisin uros olikin hieman vaikeuksissa. Järvien ja jokien jäädyttyä kalan saanti oli lähes mahdotonta, linnut olivat helposti havaittavissa mutta suurin osa lensi lämpimimmille alueille, lisäksi upottava hanki haittasi pienen uroksen liikkumista. Selvittyään muutamasta talvestakin, jo viisikesäinen Dien oli muuttunut entistä kekseliäämmäksi ja ovelammaksi, pikkuinen ei ollut tavannut juuri ketään ja muistot vanhemmista ja sisaruksistakin olivat alkaneet haalistua. Tavattuaan kuitenkin isänsä uudestaan, muisti Dien kuitenkin muisti taas hyvin paljon varsinaisista pentuajoistaan. Kymmenkesäisenä Verdienste oli alkanut tutustua voimakkaisiin yrtteihin jotka sekoittivat sen pään. Näistä riippuvaisena pentu alkoi viettää enemmän aikaa rappiolla itsensä seurassa, joten se potkittiin ulos laumasta. Hylkiönä majaileva Dien asusteli siellä sun täällä, mutta pääsääntöisesti sen pystyi tapaamaan puistosta tai kaatopaikalta jossa se etsi vaihtokauppaa varten tavaraa. Kasvaessaan vähän Dien tapasi uudestaan pitkäaikaisen ihastuksensa, Adeyaka Tenshin. Uros järkyttyi kovin kuullessaan 'tytöllään' olevan toinen mies, Calibourne! Ääni: Dienin ääni ei muistuta enää niin paljoa pikkulapsen honotusta, vaan on selvästi alkanut madaltua. Tästä huolimatta pojan ääni tulee aina pysymään suhteettoman kirkkaana, eikä siihen takerru ollenkaan käheyttä, ellei pennun kurkku satu olemaan kuiva. Kuitenkin. Kun Verdienste korottaa ääntään huutamisen tasolle (mikä tapahtuu usein), alkaa se kimittää kuin pikkutyttö. Tästä huolimatta Dien huutaa, kiljuu ja ääntelehtii, eikä salli poikkipuolista sanaa omituisesta äänenlaadustaan. Dien myös ennemminkin kiljuu kuin karjuu, mutta saa tarvittaessa aikaan myös hieman miehekkäämmän ja uhkaavamman äänen. Ase: http://koti.terrieri.net/hahmot/kuvat/ase.bmp Verdienste on itse kyhännyt Michin avustuksella itselleen hötöskän nuija-aseen, jota käyttää joskus apunaan muissakin kuin tappelutilanteissa. Puinen varsi on kuivaa ja kestävää, mutta silti taipuisaa pajua. Se on tarpeeksi paksu ollakseen voimakas, ja tarpeeksi pitkä jotta Dien voi kantaa sitä suussaan kolhimatta itseään narunpätkän päässä roikkuvalla kivellä. Teräväreunainen ja rosoinen, halkaisijaltaan 10cm oleva kivi on sidottu paksulla paalinarulla pajunvarteen kiinni, joka puolestaan on hieman reilu parinsenkymmentä senttiä pitkä. Vaarallisimmillaankaan tämä ase ei ole kovinkaan paha, ja se on tappava vain jos iskut ovat kovia ja osuvat päähän. Muuten kivi saattaa kyllä ruhjoa vastustajaan naarmuja ja mustelmia, mutta luita siitä ei ole murtamaan kuin vain erittäin hyvin tähdätyillä ja voimakkailla iskuilla. Pitää: - Arvista - Tappelusta - Sarkasmista - Vitseistä - Valehtelusta - Syömisestä - Nukkumisesta - Myöhään valvomisesta - Leikkimisestä - Nauramisesta toisen epäonnelle - Toisten ärsyttämisestä - Kirpeistä ja huumaavista yrteistä Ei pidä: - Riitojen sopimisesta - Kilteistä ja hiljaisista tyypeistä - Kuivasta huumorintajusta - Turhan kireistä persoonista - Dieetistä - Suojelevaisista tyypeistä - Tyhmistä tyypeistä joille pitää selittää kaikki - Ärsytettäväksi tulemisesta - Naisista/tytöistä - Vanhuksista Tavatut: Arthur, Sutoraipu, Corvo m, Texcéan, Adeyaka Tenshi, Kiyoshi, Countdown, Michi, Nixon, Rainmaker, Närhi Ystävät: Rainmaker, Sutoraipu (Nixon) Vanhemmat: Countdown (isä) ja Ôokami (äiti) Sisarukset: Lied Saigo (r.i.p), Schirm Mond (Watera) ja Sutoraipu (Hyena) Vihamiehet: Adeyaka Tenshi Ihastus: Adeyaka Tenshi, (Rainmaker) Puoliso: Jälkeläiset: Tunnuskappale: Michael Jackson - Beat it They told you don't you ever come around here Don't wanna see your face, you better disappear The fire's in their eyes and their words are really clear So beat it, just beat it You better run, you better do what you can Don't wanna see no blood, don't be a macho man You wanna be tough, better do what you can So beat it, but you wanna be bad kertosäe: Just beat it, beat it, beat it, beat it No one wants to be defeated Showin' how funky strong is your fight It doesn't matter who's wrong or right Just beat it, beat it (4x) They're out to get you, better leave while you can Don't wanna be a boy, you wanna be a man You wanna stay alive, better do what you can So beat it, just beat it You have to show them that you're really not scared You're playing with your life, this ain't no truth or dare They'll kick you, then they beat you, Then they'll tell you it's fair So beat it, but you wanna be bad kertosäe Just beat it, beat it, beat it, beat it, beat it kertosäe (4x) Just beat it, beat it Beat it, beat it, beat it Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Pidennä esittelyä sitten ajan kanssa, kun hahmolla enemmän pelailet.

Famoust Last Words

Pelaaja: Rosazu Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Punainen Kuu Kuva: Linkki Kuvaus: //Lauma-valikossa ei ollut hylättyjä joten annoin tuon punaisen kuun olla, vaikka F.L.W meneekin hylättyihin// KUVA:http://i13.tinypic.com/8c0mc5h.jpg VANHA KUVA:http://i4.tinypic.com/4dbur85.jpg (Kuvista näkee kuinka naaras on muuttunut ja kuinka pahoin se todellisuudessa on haavoittunut) NIMI:Famous Last Words LEMPINIMI/Ä:F.L.W IKÄ:30 ihm. LAJI/ROTU:Koirasusi, Sutta ja Akitaa SKP:Narttu LAUMA:Hylätty MOTTO/SITAATTI: "Ä-Älä tule lähemmäs!!" LUONNE:(Luonne on uudistettu kokonaan, koska hahmo on ollut tauolla ja sille on tapahtunut pelitysaikana paljon!) Naaras on säikky eikä luota vieraisiin enää ollenkaan. Se kävelee katse maassa, eikä puhu kenellekkään, vähintään mumisee. Pelokkaan ja säikyn luonteen takaa löytyy myös huolehtivainen ja rakastavainen nainen joka ei jätä ketään pulaan. Naaras on jo pitkään ollut alakuloinen ja surullinen. Se ei muista millaista on olla iloinen tai millainen on turvallinen olo. Moneen vuoteen naaras ei ole hymyillyt, ei edes hymähtänyt siihen suuntaan, sillä naaras menetti ainoan rakkaansa(menneisyydessä lisää!). F.L.W on jääräpäinen ja töksäyttää asiansa suoraan, jonka takia kaikki hiukan "halveksivat"/inhoavat naarasta. F.L.W elää siinä uskossa että se ei voisi löytää enää rakkautta eikä turvaa vaan se joutuisi elämään loppuelämänsä yksin, raihnaisena. Naaras on aivan pikkusiskonsa Hinatan kaltainen. Toisin F.L.W ei tiedä millainen Hinata on sillä naaras ei ole nähnyt pikkusiskoaan pitkään aikaan. Ulkonäkö:Ennen naaras oli kookas hiukan pulleahko sekä reipas naaras jolla vielä oli pystysuora irokeesi sekä nenärengas. Nykyään F.L.W on tiheä ja lyhytkarvainen, langanlaiha, linkuttava naaras pieni toivonkipinä rinnassaan. Musta-oranssi väritys. Pitkät ja ohuet jalat saavat sen näyttämään entistäkin laihemmalta sekä alakuloisemmalta kuin ikinä. Arpia täynnä oleva naaras. Pahimmat arvet sijoittuvat jalkoihin ja selkään, siksipä F.L.W saattaa ihan yht'äkkiä kaatua maahan eikä saata päästä vähään aikaan ylös. Pitkäharjainen ja lyhythäntäinen naaras herättää monessa huolestumisen ja säälin tunteet. Tummanlilat silmät korostavat surkeutta ja pahoinvointiä entistä rajummin. Menneisyys:F.L.W syntyi jossain luolaston syövereissä jossa se on sitten asunut koko ikänsä, aina 18 vuotiaaseen asti jolloin se jätti vanhempansa sinne lojumaan. 18 vuotiaana se lähti omille teilleen tutkimaan luolaston ulkopuolta jossa se ei ollut koskaan käynyt koska vanhemmat eivät olleeta laskeet sitä.F.L.W oli kapinallinen teininä ja syynä siihen saattoi olla tämän vanhempien tiukka kuri ja säännöt.Sen takia sillä on nenärengas(Oli, mutta repäisi sen irti pelastaakseen Kaminarin) ja korvakoruja.F.L.W sai nimensä sen kuuluisista viimeisistä sanoista kuoleville vanhemmilleen ''Hasta la vista juntit'' Se huusi lähtien juoksemaan ja jättäen vanhempansa kuolemaan. Lopulta se täytti 28 yhä viha sydämmessään vanhempiansa kohtaan. F.L.W ei kauaa ehtiny vaeltelemaan kuolossa kun se tapasi Kaminarin, tulevan puolisonsa. Ei pariskunta ehtinyt elää onnellista elämää kuin reilut 2kk, kunnes Hexus niminen susi tuli pilaamaan kaiken. Susi raiskasi ja käytti muutenkin naarasta hyväkseen aiheuttaen tuolle suurimman osan arvista. Kaminari luuli rakkaansa kuolleen ja niimpä tuo lähti onnettomana pois kuolosta. Mutta eipä Kaminari arvannutkaan että F.L.W ei niin helpolla luovutakkaan. Pieni toivon kipinä sydämmessään naaras lähti laahustamaan pahoin loukkaantuneena ja aivan murtuneena kohti Dogmaa, sillä se oli monien monien ja taas monien eri koirien ja susien kautta saanut kuulla että Kaminari niminen koira asustaisi Dogmassa. TIESITKÖ.. -F.L.W on Rosazun vanhin hahmo -F.L.W rakastaa Kaminaria yli kaiken -F.L.W:lla oli ennen nenärengas, mutta repäisi sen irti pelastaakseen Kaminarin -F.L.W on saanut nimensä MCR:n Famoust Last Words-biisin mukaan TUNNUSMUSIIKKI: http://www.youtube.com/watch?v=Y1RermtkxPY 3 Doors Down - If i can Be like that Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Toistaiseksi menee siis Valloittajiin koska Hylättyä ei voi ottaa ilman erikoislupaa.

Sutoraipu

Pelaaja: Hyena Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Valloittajat Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Sutoraipu. Kutsutaan: Casper tuttujen sekä perheen kesken, hellittelynimenä Rai ja vieraille uros on vain se raidallinen. Ikä: Ihmisissä 5 vuotta, eli vielä aika kakara. Sukupuoli: Uros Laji / rotu: Koirasusi, sutta ja noutajaa isän puolelta ja pointteria, saksanpaimenkoiraa sekä salukia äidin puolelta. Säkäkorkeus ja paino: Aikuisena 75cm ja 40kg, nyt n. 38cm ja 15kg Lauma: Valloittaja. Ulkonäkö: Kuvakin on olemassa, joten katsokaa sitä. Pohjaväri on maanläheinen, samanvärinen kuin isällään Countdownilla. Varpaat ovat lähes samaa sävyä pohjavärin kanssa, mutta vaaleammat ja kylmemmän, harmaamman väriset tosin. Takajaloissa on likaisen rusehtavan valkoiset sukat ja samaa väriä on myös tuon kuono. Hännänpää on muutamaa astetta tummempi kuin varpaat ja hännänpään ympäri kulkee musta sahalaita kuvio. Tuolla on kaksi raitaa etujaloissaan, kolme olkapäissään ja kaksi leuassaan / huulissaan. Silmissä on mustat, suruviiva- kuvion näköiset, mutta paksummat kuviot. Silmät ovat kirkkaat ja väriltään vaalean sinivihertävät. Vasemmassa korvassa on yksi hopeanvärinen, melko paksu korvakoru. Päälaella komeilee jo nuorena vaalean värinen harjas, jossa on yksi musta salamannäköinen poikkiraita. Rakenteeltaan pentumaisen pyöreä. Kuononvarsi on melko lyhyt, mutta korvat ovat tavallista suuremmat ja täysin pystyt. Jalat ovat muuten sopusuhtaiset, mutta tassut ovat suuret ja melko huvittavan näköiset yhdistettyinä hoikkiin jalkoihin. Turkki on pehmeää ja hyvin silkkisen tuntuista – kuten pennuilla yleensäkin. Vasemmalla puolella suuta on pieni arpi lähellä suupieltä. Luonne: Sutoraipu on pääluonteeltaan rohkea, oikeudenmukainen ja hyvin itsepäinen lapsi. Pentu janoaa seikkailuja ja onnistuu lähes aina saattamaan itsensä vaaraan. Mikään avuton tapaus Sutoraipu ei ole, vaan ehkä liiankin itsenäinen. Vieraille pentu on hyvin viileä, lähes häijy, mutta melko kohtelias lapsonen. Sutoraipu on epäilevä luonteeltaan, eikä luota keneenkään sinisilmäisesti vaan pennun luottamus ansaitaan teoilla. Perheensä ja tuttujen kesken pentu on hyvin leikkisä, sekä rasavillikin mutta muiden silmissä tuo on vakava, kylmä ja hyvin aikuismainen. Pitkää pinnaa ei uroksella ole, joten se itsepäisyytensä lisäksi ottaa useasti yhteen perheensä sekä muiden kanssa. Raivostuessaan pentu räyhää ja karjuu, sitten lähtien rauhoittumaan yksikseen jonnekin luonnonhelmaan. Luonto on myös hyvin lähellä pennun sydäntä ja tuo puhuu joskus puille, kuulle ja tähdille – ystäville jotka eivät koskaan kerro uroksen huolia eteenpäin. Sutoraipu on toisaalta ihannelapsi ja toisaalta itsepäinen huligaani. Menneisyys: Syntyi Punaisen kuun metsissä, äitinään Oôkami ateisti ja isänään Countdown, kulttilainen. Nimettiin raitojensa vuoksi Sutoraipuksi ja on perheen vanhin poika, varttia vanhempi muita sisaruksiaan. Viiden vuoden iän saavutettuaan ihmisissä ajautui poika riitoihin vanhempiensa kanssa, äidin tahtoessa pojan jäävän ateisteihin mutta seikkailunjanoisena nuorena poika liittyi Valloittajien joukkoihin. Perhe: Isä: Countdown [Watera'> Äiti: Oôkami [Minä'> Veli: Verdienste [Rosa'> Sisaret: Lied Saigo [Kuollut'> & Schirm Mond [Watera'> Muuta: Ääninäyttelijäksi aikuisena sopisi Kiefer Sutherland, tuttu hemmo esimerkiksi 24- sarjasta. Tunnuskipaleena olisi Adema – Close friends. Elikkä tämä pojan kloppi tulisi Ivecon tilalle. Kuva: http://i132.photobucket.com/albums/q19/HopeaHyena/ilmanselityksi.jpg Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Suloinen veijari, nimi on myös ihuna.

Schirm Mond

Pelaaja: Watera Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Vapaa Kansa Kuva: Linkki Kuvaus: ---------------------- Perustietoja: ---------------------- Nimi: Schirm Mond Tark.: Puolikuu (saksa) ”Kuts.”: Schir, Schiri, Mond Laus.: Muuten kuin kirjoitetaan, mutta ilman C:tä Ikä: Nyt 0v, mutta synnytyspelin jälkeen hyppään suoraan 5v:hen koiran iässä. Sukupuoli: Naaras/ tyttö Lauma: Ateisti, kuten äitinsä, mutta epävarma laumastaan. Rotu: Sekarotuinen koirasusi ( Isä oli susi ja äiti tanskandoggi. ) --------------------- Ulkonäkö: --------------------- - Kuva: http://i34.photobucket.com/albums/d120/watera/Minuntyttadop.jpg - Rakenne: Säkäkorkeus ja paino 82cm ja 49kg. Omaa pennun pyöreyttä, mutta ruumiin rakenteessa on alkanut näkymään naaraan omaamia piirteitä, kuten siroutta ja kauneutta. Omistaa hyvin vahvat takajalat ja kehittää etujalkojaan. Vahvat takajalat hyödyttävät nopeissa käännöksissä, juoksemisessa ja hyppäämisessä. - Turkki: Turkki on muuten keskipitkää (ei pitkää eikä lyhyttä >DD), mutta jalkojen takaosassa ja otsalla on huomattavasti pitempi turkki kuin muualla. Turkki on tuuheaa ja hyväkuntoista. Suden perimän geenin ansiosta turkki on kylminä aikoina hyvin lämmin ja osaltaan hyvin kuumina päivinä se on tuskaisa. - Kuviointi: Turkki on pohjaväriltään aivan valkoinen aivan kuin äidillään, mutta isän hiekan ruskea väri paljastuu leuasta hännän päähän ja kuonossa. Korvien takana on kaksi vihreää raitaa ja valkoisessa turkin osassa on tumman ruskeita pilkkuja aivan kuin äidillään. Vasemman silmän päällä on tumman ruskea kuvio, joka on kuin puolikuu. Sen mukaan on myös toiselle annettu hänen nimensä. - Silmät: Silmien reunat ovat vahvasti mustat. Molemmat pupillit ovat makean veden vihreät (turkoosin vihreät) ja niissä on molemmissa mustuaiset. Silmien kalvo on kirkas ja puhdas. - Korut ja arvet: Kumpiakaan ei vielä löydy, mutta ajan kanssa niitä ilmaantuu. -------------------- Luonne: -------------------- - Normaalisti: Hyvin sosiaalinen ja utelias nuori ateisti, joka haluaa tietää, tuntea, oppia ja osata kaiken. Kuitenkin tuon ns. kaiken hyvän joukossa on isän hieman kelju luonne, joka ajaa pentu tytön tekemään jekkuja ja pilailla muiden kustannuksella. Hyvin oma-aloitteinen. Varsinkin jos ei saa ns. lupaa joltakin tehdä, ottaa tai kokeilla jotain ja naaras on päättänyt jotain, hän tekee yleensä oman pään mukaan. Ei osaa jättää asiaa kesken, ellei saa sille haluamaansa päätöstä ja vihaa niskurointia. - Heikkoutta: Naaraan heikko kohta on hänen pelkäämättömyytensä tuntematonta kohtaan, sekä ivaileva kulttimainen luonne, mitkä ajavatkin naaraan usein hankaluuksiin ja vaikeuksiin elämänsä tiellä. Lisäksi hän on vielä hyvin kokematon ja henkisesti pieni, kuten on fyysisesti ja psyykkisesti. Haaveilu on myös yksi suuri haaste itse naaraalle, sillä hän rakentaa itselleen suuria pilvilinnoja ja esteitä elämänsä tielle - Haaveita: Löytää se oikea ja oma paikkansa maailmasta. Etsii myös tarkoitusta itselleen, sillä kokee pienen kokonsa takia itsensä hyvin hyödyttömäksi ja tarpeettomaksi. -------------------- Menneisyys: -------------------- - Syntymä: Syntyi kulttien alueella Kuiskausten metsässä ja paikalla olivat vanhemmat sekä sisarukset. Viimeisenä syntynyt Lied Saigo oli syntynyt kuolleena ja isän (Countdownin) oli täytynyt haudata toisen kyseisen luolan lähettyville. Tämän nimi lukee haudan vieressä olevassa kivessä. Kaikki muut kolme olivat syntyneet terveinä. - Lähti vanhempien helmasta pikkuhiljaa viiden vanhana muiden sisarusten tavoin. Jo aikaisemmin hän oli tehnyt pienempiä matkoja lähistölle, muttei ollut virallisesti vielä irrottautunut vanhemmistaan vaan palasi aina näiden luokse. Omaa hyvin vahvat siteet vanhempiinsa. ------------------ Muuta: ------------------ Vanhemmat: Countdown (isä) ja Oôkami (äiti) Sisaret: Surmankukka Mistake (Hyena), Verdienste (Rosa) ja Lied Saigo …, Tavannut: - Viholliset: - Wateran kahdeksas hahmo kaiken kaikkiaan Dogmassa. Elossa olevina on hän olisi kuudes (tai viides jos Faterno saa nyt päättää päivänsä) Pieni korjaus tuohon rotuun: Rotu: Sekarotuinen koirasusi (sutta, noutajaa, saksanpaimenkoiraa, salukia ja pointteria) Anteeksi. Olen taas sekoillut koko loman! ^^ Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Urf, söpön näköinen pallero. :)

Surmankukka Mistake

Pelaaja: Hyena Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Punainen Kuu Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Surmankukka Mistake. Kutsutaan: Surma, Surmankukka Ikä: Ihmisissä noin 21 vuotta. Sukupuoli: Uros. Laji, rotu: Koirasusi, isä oli susi ja äiti tanskandoggi. Säkäkorkeus ja paino: 82cm ja 53kg Lauma, asema: Valloittajat, laumalainen. Sitaatti: ” Yay. ” Ulkonäkö: Rakenteeltaan jotain tanskandoggin ja suden rakenteen väliltä – pitkät ja lihaksikkaat raajat, muttei niin virtaviivainen keho kuin puhdasrotuisilla tanskandoggeilla. Selkä hieman kaareva, kuten kissalla muttei kuitenkaan yliammutun näköisen kaareva. Korvat ovat pystyt kuin sudella. Turkki on kiiltävää ja lyhyttä, tiiviisti kehonmyötäistä. Väritykseltään on harlekiini, ehkä hieman värivirheellinen. Pohjaväri valkea, ehkäpä likaisen valkea ja merkit hiilenmustia / täysin yönmustia. Etujalat ovat 2/3 mustan värin peitossa ja nämä sukat päättyvät rosoreunaisiin koukero kuvioihin. Rosokuvioita reunustaa mustat pienet pilkut. Takajaloissa on samanlaiset sukat, mutta takajaloissa sukat yltävät vain tassuista hieman yli nilkka kohdan. Naamassa on lähes tyypillinen musta maski, joka peittää silmät, kuononvarren ja huulet, sekä leuan. Korvat ovat myös mustat. Naaman maskin ylä osasta lähtee röpelömäinen viiva selkään ja selässä kuvio leviää kylkiin, sitten taas ohentuessa hännän alussa pelkäksi viivaksi. Mustia merkkejä ympäröi samaiset mustat pilkut. Silmät ovat siniharmaat, mutta yllättävän kirkkaan. Vaaleanpunainen kieli on oikealta puolelta yhdellä lovella ja vasemmalta kolmella, sekä kielessä on kielilävistys lähes kielen päässä ( piikki. ) Päälaella turkki on noussut pienoisesti pystyyn ja muodostanut eräänlaisen irokeesin näköisen töyhtön päälaelle. Vasemman silmän yli kulkee kaksi salamaa kaukaisesti muistuttavaa arpea, mutta ne eivät ole silmää sokeuttaneet. Kuonon yli kulkee kolme pientä, mutta syvää arpea. Selässä on kaksi pitkälle kylkiin yltävää ja melko syvähköä arpea. Oikean etujalan kyynärpään yläpuolella on kolme arpea, jotka näkyvät myös raajan sisäsivulla. Vasemmantakajalan nilkassa on kaksi arpea ja vasen olkapää on saanut osakseen ristiä muistuttavan arven. Surmankukan kasvoja peittää aina toisen koiran kallon yläosa, jossa on toki hyvät reiät silmille ja kuonolle. Tuon selässä on jonkin eläimen, luultavammin koiran selkäranka joka alkaa niskan yläosalta ja päättyy hännän alkuun. Surmankukan oikea etutassu on metallinen ja sitä peittää ihan normaali nahka tms.. joka on kasvanut istutteen päälle, mutta yhä jalan nilkassa näkyvät leikkausjäljet. Luonne: Surmankukka on hyvin aikuismainen, järkkymätön persoona. Jos Surma päättää jotain sen päätä on hyvin vaikea kääntää, vaikka kyllä tuo kompromisseihinkin suostuu. Surmalla on hyvin dominoiva luonne ja tuo tunnetaan myös kuumaverisyydestään – pinnan pituudella ei voi kehuskella. Surma on melko kaavoihinsa kangistunut ja oppinut elämään omassa yksinäisyydessään, riippumattomana muista. Tuo on melko filosofinen ja pohtii asioita, mutta yleensä miettii synkkeyksiä ja omaa elämäänsä. Mikään elämäniloinen tai mitenkään muutenkaan hilpeä persona Surma ei ole, vaan ajatusmaailmaltaan suurimmaksi osaksi pessimisti. Surma on todellakin kylmä, eikä oikeastaan tunne rakkautta ja ei voi sietää lässyttäviä pariskuntia. Perhettä Surma ei koskaan tahtoisikaan – se on liian itsenäinen sellaiseen turhuuteen, omien sanojensa mukaisesti. Surman kanssa ystävystyminen vie roimasti aikaa ja luottamuksen saaminen vielä enemmän. Menneisyys: Syntymälaumaltaan Surma oli kultti, kuten molemmat vanhemmistaan. Kuitenkaan kumpikaan vanhemmista ei osoittanut huolenpitoa nuorta, iloitsevaa Surmaa kohtaan. Isä oli ankara ja hakkasi poikaa, eikä aina pöllähdyksissään oleva emokaan olut roolimallina nuorukaiselle. Isältään Surma peri luonteensa ja muuttui yhä tätä muistuttavammaksi. Surma passitettiin ihmisteniässä noin viisivuotiaana kultti papin oppiin ja opiskelun vapaa päivinä isä raastoi nuorukaisen mieltä taistelutaitojen hiomisella. Kun Surma lopetti opiskelunsa seitsemän vuoden jälkeen ja lähti mielihyvin perheensä luota. Kuitenkin tutkimuskeskukselle eksynyt Surma joutui kokeen kohteeksi, jossa testattiin metalli-istutteita kuten tassuja koirille ja seurattiin miten niiden elämä muuttui. Surma sai juuri tällaisen metallisen tassun ja vietti monia viikkoja lääketokkuroissa häkissään. Ihmiset tottuivat unisen ja pöllähtäneen Surman liikuttelemiseen, etteivät enää osanneet varoa koirasuden liikkeitä ja eräällä ulkoilutus kerralla riisti uros itsensä vapaaksi, juosten pitkän matkan takaisin Punaisen kuun alueille. Tuolla Surma sai tietää isänsä ja äitinsä kuolleen ateisteja vastaan käydyn kahakan yhteydessä. Surma peri isänsä aseen ja olisi perinyt tuon arvonkin diaconina, mutta otti ja lähti siitä lapsuutensa kehdosta. Surma liittyi Valloittajiin ja nykyäänkin liikuskelee ympäri saarta – Valloittajana. Ase: Surman ase on isältään peritty, lähes puolimetrinen kunai. Aseen terä on hyvin terävä ja kiiltelevä, pito-osaan on kieritetty valkea riepu jonka tarkoituksena on tehdä aseen pitämisestä miellyttävämpää. Aseen toisessa päässä on metallinen rengas josta ase on kiinni puolimetrisessä metallikahleessa. Kunain terään on kaiverrettu joitain jo kuolleen muinaiskielen sanoja, sekä Surman nimi ja tuon isänkin. Ase on hyvin kevyt, mutta sen käyttäminen vaatii paljon harjoittelua. Surma kantaa ja saattaa singota aseen kohdettaan kohti kestävästä metallikahleesta kiinni pitäen. Aseella on nimikin Ikuisuus. Perhe ja suhteet: Isä: Pimeäsielu, kuollut. Äiti: Silence, kuollut. Tavatut: Ystävät: Puoliso: Viholliset: Pääsisikös tällainen mörri lävitse? Kuva tulee ilmestymään kyllä. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Kuva olisi ollut plyssaa näin monimutkaisen hahmon kohdalla. Sitten semmoinen huomautus, että arvoja ei voi periä. Mutta läpi meni. Mielenkiinnolla odotan kuvaa.

Raphael Mitternacht

Pelaaja: Teekuppi Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Punainen Kuu Kuva: Linkki Kuvaus: Kokonimi: Raphael Mitternacht Sukupuoli: Uros Rotu: Tervueren, myös ehkä 20% Saksanpaimenkoiraa. Ikä: 2½ v. (Ihmisissä 20 v.) Ase: Sai aseen kartanon omistajalta lahjaksi syntymäpäivänään. Raphael sai myös mukanaan siihen kuuluvan, tilaustyönä tehdyn nahkavyön. Ulkönäkö: Punaruskea turkki, jossa on mustat merkit. Arpia Raphaelilla on vain kasvoissa ja nekin ovat romuttamon omistajan aiheuttamia. Silmät ovat tummanruskeat, melkein koko mustat. (Sori, että kuva on pelkkä luonnos.)http://i59.photobucket.com/albums/g284/Tellup/RaphaelMitternacht.jpg Luonne: Traumatisoitunut, epävakaa. Raphael oli joskus paljon kiltimpi ja luottavaisempi, mutta historiansa tapahtumien takia Raphaelista on tullut kylmä ja ilkeä. Kantaa myös edelleen kostoa romuttamon omistajalle. Menneisyys: Syntyi lastenorpokotiin, missä hänen äitinsä asui. Raphaelin äiti oli täysirotuinen Tervueren ja isästä Raphaelilla ei ole tietoa. Raphael kasvoi orpokodissa ja ystävystyi samanimisen ihmisen kanssa. Kun orpopoika Rapheal adoptoitiin, Raphael koira seurasi perässä, sillä poika sai adoptiovanhempansa ylipuhuttua. Lapsi adoptoitiin kartanoon, jossa hänen vanhempansa kasvatti lasta tavoille. Raphael oli adoption aikoihin noin 9 kuukauden ikäinen, ja varttui nyt loput kartanon suojissa. Mutta asiat olivat muuttumassa, sillä Poika näytti sairastumisen merkkejä. Raphael ei poistunut koskaan pojan viereltä, sillä tajusi pojan sairauden vakavuuden. Koira uros kävi suojeluksessaan jo vainoharhaiseksi ja hyökkäili viattomien ihmisten kimppuun, luullen suojelevansa poikaa. 2 vuoden ikäisen Raphaelin isäntä ja emäntä saivat tarpeekseen koirasta ja soittivat rankkurin noutamaan koiraa. Poika oli jo liian heikko, ettei pystynyt enää edes kävelemään, joten ei voinut estää asiaa mitenkään, kuin huutamalla ja parkumalla. Murtunut koira vietiin rankkurille, jossa sen kävi hakemassa erään romuttamon omistaja. Raphael joutui romuttamon vahtikoiraksi, saaden huonoa, käynyttä ruokaa sekä väivaltaisen kohtelun palkkiokseen. Raphael vaipui epätoivoon ja jätti vartiointi tehtävänsä, perääntyen taka-alalle, haaveillen rakkaasta ystävästään. Kun Raphael tuli 2½ vuoden ikään, sai hän tarpeekseen romuttamosta. Yöllä, Raphael murtautui vapaaksi ketjustaan ja lähti entisen ystävänsä perään. Koira juoksi pysähymättä kartanolle ja etsi poikaa, muttei löytänyt ketään, vain palvelusväkeä. Koira kuuli heidän puheissaan maininnan sairaalasta, joten Raphael ampaisi taas juoksuun. Saavuttuaeen keskiyöllä sairaalalle, Raphael oli pyörtymäisillään rasituksesta. Koira kiersi sairaalan ympäri, yrittäen kaiken hajun seasta erottaa pojan hajun. Pian, Raphael saapui sairaalan takaovelle, missä tunnisti pojan hajun. Koira juoksi tumman auton luo, missä pojan haju kantautui, alkaen haukkua onnesta ja yrittäen päästä sisään. Kaksi miestä astui ulos autosta ja ottivat koiran kiinni. Ronskimpi miehistä nosti sätkivän Raphaelin, jolloin koira näki sisälle autoon. Valkoisen liinan alta pilkotti valkeat käsiparit ja jalat, ne kuuluivat pienelle pojalle... Raphael jähmettyi ja vaipui hetkelliseen shokkiin. Pian koira heräsikin roskasäkkien luona, minne mies oli koiran paiskannut. Raphael ei tahtonut nousta... Hänen rakkain ystävänsä oli nyt poissa, eikä tulisi enää takaisin... Raphael kuitenkin keräsi voimansa ja lähti juoksuun, kauas pois, mustia kyyneleitä matkallaan tiputellen... Tuon keskiyön tapahtumien jälkeen, Raphael otti itselleen lisänimen Mitternacht, saksaksi tarkoittaen keskiyötä. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Tullee Oakin tilalle? Ihana hahmonen, todella tyylikäs kuva ja koskettava menneisyys!

Andromera

Pelaaja: Midorikawa Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Valkoinen Virta Kuva: Linkki Kuvaus: http://i174.photobucket.com/albums/w81/Rikawa_photo/Andromera.png Nimi: Andromera Sukupuoli: Naaras Laji: Valkoinen susi Ikä: 40 ihmisissä Lauma: Valkoinen virta Luonne: Naaras on vanha, joten se viisas myös. Naaras tekee yleensä viisaita päätöksiä ja auttaa muita myös. Hän tykkää auta muita hädässä. Hän auttaa ketä vaan, joka on pulassa, mutta ei yleensä kultteja. Se pitää paljon pennuista. Naaras yrittää yleensä välttää taisteluita, mutta taistelee jos on pakko tai jos toinen tahtoo. Taistelussa Andromera on armoton ja taistelee niin hyvin kuin osaa. Hän kestää hyvin iskuja, sillä se on asunut kylmällä paikalla ja siellä on pakko selviytyä, mutta arkoihin paikkoihin iskemällä saattaa jopa tulla pahaakin jälkeä. Naaras tykkää kuunnella toisten tunteita ja tunteenpurkaumista. Hän yleensä lohduttaa toisia, jos on joku hätänä. Hän välittää muista paljon ja kunnioittaa heitä. Naaras on uskollinen johtajalleen ja tekee mitä vain mitä johtaja käskee. Andromera on vähän optimisti eli ajattelee hyvää puolta aina. Ulkonäkö: Vahva ja kestävä. Säkä on kuin alaskanmalamuutilla eli aika iso. Ruumis on tottunut koviin iskuihin. Turkki on paksua, kuin millä tahansa sudella. Se kestää hyvin pakkasta, mutta kuumalla säällä saattaa olla aika kuuma. Se on paksuinta kaulassa, rinnassa ja hännässä. Alaspäin menevät poskikarvat laitettu kahdella pompulalla kiinni. Niskassa on paksusti turkkia. Korvat ovat suorat ja molemmissa on korut. Oikeassa on kaksi sulkaa, vihreä ja punainen. Vasemmassa on neljä korvakorua. Kuono on pitkä ja naamassa on kolme naarmua. Silmät ovat siniset. Kaulassa on kolme rengasta ja kaulakoru. Vasemmassa etujalassa ja oikea takajalassa on kolme rengasta. Oikeassa etujalassa on puujalka, jossa on monenlaisia kuvioita. Vasemmassa takajalassa on iso naarmu, joka laitettu siteellä. Naarmu vaikeuttaa vähän naaraan juoksemista. Häntä on paksu ja siinä on side, jossa on silmu oikealla puolella ja siitä roikkuu sidettä. Menneisyys: Andromera syntyi Lapissa, pohjoisessa erääseen kylään. Hänen äitinsä oli Husky ja hänen isänsä oli puolisusi. Pennut syntyivät lumimyrskyssä. Mies tuli sisään katsomaan eläintein oloa. Hän näki pennut ja riemastui todella paljon. Mies kutsui kaikki katsomaan pentuja. Pentuja oli kolme, yksi oli vaaleanharmaa, jolla oli valkoista, toinen oli mustavalkoinen ja kolmas valkoinen. Pentujen vanhemmat olivat todella ylpeitä. Muutama kuukausi myöhemmin.. Pennut olivat kasvaneet ja leikkivät toistensa kanssa. Kylässä ei ollut paljon koiria, joten pennut päätettiin antaa pois, jotta muutkin saisivat metsästyskoiria. Sitten, kun pennut olivat tarpeeksi vanhoja, ne annettiin pois. Valkoinen susi päätyi jonkun nuoren miehen kanssa asumaan. Mies oli todella mukava ja antoi pennun nimeksi Andromera. Vuoden kuluessa olivat mies ja Andromera tulleet todella läheisiksi. He metsästivät aina mitä vaan. He olivat saaneet kiinni jäniksiä, lintuja ja jopa hirviä. he olivat haaveilleet karhun kaatamisesta. Yhtenä päivänä he kuulivat, kuinka karhu oli riehunut lähellä olevassa metsässä. He innostuivat heti ja päättivät lähteä heti metsästämään sen karhun. He lähtivät jäljittämään karhua. Andromera löysi karhun jäljet ja alkoi haukkua. Mies ryntäsi heti paikalle katsomaan. ’’Nämä ovat selvästi karhun jälkiä!’’ Sitten susi kuuli takanaan ääniä ja katsoi sinne. Se näki siellä suuren karhun. Yhtäkkiä Andromera tönäisi miehen pois tieltä, koska karhu aikoi hyökätä, mutta karhu osui naaraan takajalkaan. Mies katsoi kauhuissaan, kuinka hänen sutensa lensi maahan jalka verisenä. Mies aikoi ampua karhua nuolella, mutta huomasi kuinka Andromera hyppäsi karhun kimppuun, mutta karhu löi sutta otsaan. Otsaan tuli kolme naarmua ja naaras kaatui maahan. Sitten se tunsi toisen suuren kivun. Karhu repi siltä etujalan irti. Andromera ulvoi tuskasta, mutta sitten se lopetti ulvomisen ja pyörtyi maahan. Myöhemmin, kun naaras heräsi, niin se ei nähnyt mitään, koska sillä oli siteet silmillä. Sitten kuuli kuinka ääniä kuului sen ympärillä, mutta ei sitä tuttua, sen omistajan. Yhtäkkiä se kuuli toisen miehen juttelun. ’’Tämä susiko oli ainut selviytyjä? Harmi, se menetti isäntänsä. Sille pitää hankkia uusi.’’ Andromera tajusi mitä oli tapahtunut. Sen silmät alkoivat kyynelehtiä. Myöhemmin, kun naaras oli parantunut, sen side otettiin silmiltä. Se oli muuttunut täysin. Sillä oli takajalassa iso naarmu ja side. Silmä oli kolme naarmua otsassa ja etujalassa jalan sialla puujalka. Ihmiset eivät olleet muuta keksineet kuin puujalan. Andromera sai uuden omistajan, mutta se oli todella erilainen kuin entinen. Se ei pitänyt koirasta vaan sen taidoista. Se pakotti Andromeran menemään metsään joka päivä, jotta löytyisi saalista. Eräänä päivänä he meinasivat napata jäniksen, mutta naaras piteli jänistä, mutta ei tappanut sitä. Mies karjui sudelle. ’’Mitä oikein pelleilet!? Tapa nyt se!’’ Andromera ei kumminkaan tappanut jänistä, sillä siitä tuntui samalta kuin siitä karhulta, joka meinasi tappaa sen. Susi päästi jäniksen menemään, mutta mies ampui sen. Naaras suuttui siitä ja hyökkäsi miehen kimppuun. Mies kumminkin potkaisi sutta ja pani sen jälkeen hihnaan. Mies veti naaraan takaisin kylään ja pani sen ulos kiinni, mutta mies ei antanut sille ollenkaan ruokaa. Andromera päätti karata silloin. Se repi itseään hihnasta minkä jaksoi. Naaras vaan veti vaikka se teki vähän kipeää. Sitten yhtäkkiä hihna katkesi ja naaras kaatui maahan. Sitten se lähti juoksemaan poispäin. Susi katsoi vielä viimeisen kerran kylään päin. Se tiesi, että ei palaisi enää koskaan kylään. Andromera heitti hyvästit kylälle ja lähti. Paljon myöhemmin, kun naarasta oli tullut vanha se päätyi saarelle nimeltä Dogma. Se päätti liittyä laumaan nimeltään Valkoinen virta. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Hieno nimi ja ulkonäkö. :)

Lucida

Pelaaja: Keksi Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Laumattomat Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Lucida (Sielunimenä Jasuteisu (japania, Oikeus).) Kutsutaan: Esittelee itsensä usein Samuraiksi, vain lähimmät henkilöt tietävät tämän Lucidaksi. Ikä: Siinä 3 lähimailla, ihmisittäin pyörii 25 v. ympärillä. Skp: Naaras Rotu/Laji: Ihan täysiverinen susi Säkä & Paino: 70cm korkea, painaa 35kg. Lauma: Valkoinen Virta Tha Kuva: http://keksiwolfi.deviantart.com/art/Lucida-71104895 Haarniska: http://keksiwolfi.deviantart.com/art/Armour-71268605 Ulkonäkö: (Puutteellisen selityksen takia kannattaa tsekkailla kuva ihan suosiolla. ^^') Väritys - Pohjaväriltään vaaleanharmaa, valkein ja tummanharmain merkein. Valkeaa mm. vatsan-ja hännänalus, plus kasvojen kuvinoinnit ja takajalkojen pienet sukat. Tummanharmaata korvien päissä, sekä kaksihaaraisissa raidoissa, 5 selässä, 4 hännässä ja 2 kummassakin takareidessä. Muu turkki vaaleanharmaa. Rakenne - Rungoltaan suht hoikka, lihaksikkaat jalat varustettuina pitkillä kynsillä. Pitkä selkä, jota jatkamassa pitkähkö, kaareva häntä. Muuten sopusuhtainen mitoiltaan. Pystyt korvat tottakai, muutenkin neiti näyttää tyypilliseltä sudelta. Tuntomerkit ja Varuste-osasto - Naaraan ehkä silmiinpistävin osa on sen liekinpunainen, alas niskan loppuun jatkuva harjas. Silmät syvän siniset, arpia naaraalla on sen taistelukokemukseen nähden niukasti. Arpia mm, vasemmassa silmäkulmassa 1, oiken etujalan nilkan kohdilla 2 kappaletta ja selässä sulassa sovussa vielä 2. Turkki puolipitkää ja ihonmyötäistä, osittain hieman pörrössä. Oikean samurain tavoin susi omistaa myös lähes koko vartalon peittävän haarniskan ja asiaan kuuluvan aseen, katanan. Katana on kestävää ja poikkeuksellisen pitkää tekoa, juuri naaraan omaan käyttöön sopiva ja tarkoitettu. Haarniskaa Lucida käyttelee vain silloin tällöin, esimerkiksi pitkillä matkoillaan paikasta toiseen, joilla saattaa törmätä jos jonkin sorttiseen tyyppiin. Jokainen levy on vuorattu nahalla ja kiinnikeetkin ovat nahasta käsin (tai käpälin) valmistettuja, sitkeitä remmejä. Itse levyt ovat metalliseosta, kestävää, mutta kevyttä. Tietenkin tällä panssarilla on myös haittapuolensa. Vaikka se onkin suojaavuuteensa verrattuna suhteellisen kevyt ja helppo kuljettaa, se rajoittaa liikkumista hitusen ja hiostaa ikävästi kuumalla ilmalla. Sudella on myös omassa piilossaan naginatan ( Japanilainen keihääntapainen ase ) erilaisia kärkiä ja puusta veistettyjä varsia, sekä useita pieniä teräaseita, joiden lukumäärästä Lucida yllätty joskus itsekin. Heittotähdet ja veitset on helppo kantaa mukana mm. vyössä, haarniskan levyjen sisäpuolella, sekä nilkkoihin kiinnitettävissä nahkarannekkeissa. Luonne: Luonteeltaan susi on tyynen rauhallinen niin tilanteessa kuin tilanteessa, eikä se koskaan japanilaisesta kasvatuksestaan johtuen kohtele edes vastustajiaan epäkunnioittavasti. Tervehtiessään se kumartaa lähes poikkeuksetta, tuomitsematta ketään ulkonöän tai puhetyylin perusteella. Ensivaikutelma on Lucidan mielestä äärimmäisen tärkeä, joten se myös pyrkii antamaan itsestään mahdollisimman moitteettoman sellaisen. Niinkin kokenut ja matava soturi kuin Lucida, suhtautuu itseensä yleisesti hyvin vaatimattomaksi. Se ei rehentele tai vaadi erityiskohtelua, vaan elää kuten kukatahansa normaali tallaaja. Läheisiinsä susi suhtautuu varmasti monien muidenkin tavoin suojelevasti ja rakastavasti, veljensä kadottua sillä onkin ollut monta kertaa "suru puserossa". Kaikki sukulaiset ja ystävät ovat sille lähes yhtä rakkaita, Lucida pyrkiikin jakamaan huomiotaan jokaiselle tasapuolisesti, vaikka se joskus tuntuisi mahdottomalta. Vaikka naaras kuuluukin klaaniin, se ei usko sen jumaliin. Päinvastoin Samurai uskoo mestarinsa ja muiden suurten soturien henkiin, saaden uskostaan luottamusta ja voimaa jatkaa eteenpäin. Taistelussa susi toimii äärimmäisen maltillisesti ja kylmähermoisesti viimeiseen asti. Yksi suden elämänohjeista onkin, että periksi ei annetta. Lucida ei koskaan tapa huvin ja urheilun vuoksi, vaan toisen on annettava siihen pätevä syy. Yleensä Samurai hyökkääkin aina toisena, poikkeustilanteissa ensimmäisenä. Raidallinen siis elää ja käyttäytyy kuin laumaton, mutta on liittynyt hiljattain klaaniin, huomattuaan sen aatteiden olevan lähellä omiaan. Susi vastustaakin epäoikeudenmukaisuutta kaikissa sen muodoissa ja kunnioittaakin klaanin periaatteista kaikisra ensiten sen oikeutta ja vilpittömyyden luomaa avuliaisuutta. Menneisyys: Syntyi kesäkuun yönä, saaden sisaruksikseen neljä muuta pentua. Isää pienokaisilla ei ollut lainkaan, vaan emo toimi yksinhuoltajana, kertoen puolisonsa kuolleen jo aikaa sitten. Pennut kasvoivat emon huolentipidossa onnellisina, syksyn saapumiseen asti. Koleiden ilmojen saapuessa ja pentujen iän ollessa 3 kk paikkeilla, emo sairastui ja kuoli heikettyään tautinsa kourissa. Viisikko jäi yksin syksyn sateisiin, eikä aikaakaan kun jo kolme niistä oli siirtynyt rajan tuolle puolen. Lucida ja tämän veli, Dokken (nyk. Ninja), olivat haudanneet sisaruksensa yksi kerrallaan, jääden näin kaksin. Pitkään kulkivat sisarukset ilman määränpäätä, ainoana tavoitteenaan vain selvitä hengissä. Vielä alle vuoden ikäisinä ollessaan, nämä nuoret sudet matkatessaan maita ja mantuja tapasivat vanhan, viisaan suden, joka kutsui itseään Senseiksi. Tämä uros kasvatti pennut kuin omansa ja näiden saavuttaessa ensimmäisen ikävuotensa, Sensei ilmoitti olevansa soturikouluttaja. Pennuissa oli sen mielestä jotakin vapauttamatonta ja suurta, joka tekisi niistä vielä oikealla koulutuksella mahtavia sotureita. Pienen hämmennyksen kaikottua sisarukset suostuivat Sensein koulutettaviksi ilomielin. Sensein koulutus oli ankaraa ja lujaa, mutta pian sudenpennuista oli jo kehkeytynyt kaksi kappaletta notkeaa, voimakasta ja taitavaa taistelijaa. Joka päivä kaksikolta vaadittiin yhä enemmän ja enemmän, harjoittelun siirtyessä yhä hankalampaan. Lucidan (ja varmasti Dokkeninkin) koko silloinen elämä pyöri vain harjoittelun ja voimien kehittämisen ympärillä, jopa Lucida alkoi unohtamaan kaiken entisen. Harjoittelun kohottua huippuunsa, Sensei kuitenkin kertoi, että kun ruumiillisessa harjoittelussa ei voitaisi enää edetä, olisi keskityttävä vaihteeksi henkisiin voimiin. Mestari sanoi myös, että jokasella on oma sisäinen nimensä ja ennen henkisen harjoittelun aloitusta henkien olisi kerrottava ne sisaruksille. Täten Sensei lähetti kaksikon moniin riskialttiisiin tehtäviin, jolloin sielujen olisi määrä paljastaa nimensä. Aikaa kului useita kuukausia, mutta sielut pysyivät vaiti. Pitkän odotuksen jälkeen naaras sai vihdoin sielunimensä tietoonsa, unen kautta kuten Dokkenkin. Unessaan Lucida oli taistelutantereella. Hän huomasi taistelevansa Dokkenin kanssa, suurta vihollislaumaa vastaan. Kun ihmeen kaupalla susi sai veljensä avulla viholliset listittyä ja Lucida vetäisi katanansa irti viimeisen elossa kituuttavan soturin ruumiista, tämä kuiskasi " Jasuteisu, olkoon se nimesi. Oikeuden soturi. " Uni päättyi naaraan hätkähdettyä hereille. Jasuteisu, sekö olisi hänen sielunimensä. Loppu yön Samurai nukkuikin sikeästi, eikä nähnyt unta enää toista kertaa. Aamulla tuo kiiruhti pikimmiten Mestari Sensein tykö, kysyen tältä unessaan ilmestyneen kuolevan soturin sanojen tarkoitusta. Mestari tyynnytteli kiihtynyttä naarasta, kertoen tälle Lucidan kohtalon olevan oikeuden puolella. Sensei myös varoitti sutta mahdollisista vastoinkäymisistä, joita lukuisat viholliset olivat kuvanneet. Kuitenkaan sitä, miksi Dokken oli esiintynyt unessa, ei mestarikaan osannut kunnolla selittää. Kaipa nuo taistelisivat sisaruksina toitensa rinnalla loppuun saakka. Magian harjoittaminen alkoi ja vasta silloin Lucida päätti jättää kaikki menneisyytensä surut ja huolet taaksensa. Naaras edistyi hyvin hyvyyteen ja valoon suuntautuvissa voimissa, mikä on varmasti myös vaikuttanut sen luonteeseen. Dokken taasen ei oikein ottanut oppiakseen ja Lucida ehtikin tätä ihmetellä. Mutta vaikka Dokken ei oppinutkaan hyvyyden voimia, peittosi se silti Lucidan monet kerrat harjoitusotteluissa. Samurai ei kuitenkaan vaivannut mieltään asioilla muutamaa päivää kauempaa, sillä enemmin sen nyt piti keskittyä magiaansa. Pian koittikin heidän valmistumisensa oikeiksi sotureiksi ja Sensei värjäsi kaksikon harjakset juhlallisin menoin. Lucidan pitkä harjas sai värikseen liekinpunaisen, Dokken sähkönsinisen. Vaikka koulutus olikin jo päättynyt, jäivät sisarukset Sensein luo asumaan ja hankkimaan tarvittaessa lisää harjoitusta. Eräänä päivänä kaikki kuitenkin muuttui: Lauma verenhimoisia, tummia koiria, hyökkäsi heidän asuinpaikkaansa. Sisarukset ja Sensei taistelivat hurjasti, mutta ylivoima oli valtava. Tummat koirat tappoivat sisarusten mestarin ja katosivat sitten metsän hämärään. Veli vannoi kostoa ja aikoi lähteä surmaajien perään, Lucidan epätoivoisista kielloista huolimatta. Dokkenin lähtö kylvöi suden mieleen vielä enemmän surua, Mestarin kuoleman lisäksi. Samurai ei uskonut veljensä selviävän. Varmana nyt myös veljensä kuolemasta, Lucida penkoi Sensein asevarastosta itselleen, Samuraille, kuuluvan haarniskan, sekä muutamia tarpeellisia aseita aina heittotähdistä naginatan osiin. Naaras päätti myös lähteä, polttohaudaten kuolleen Mestarinsa talon mukana. Kauan sai susi kulkea, kunnes veljensä tavoin astui laivaan, poistuakseen Japanin maalta. Maalta, josta sillä oli vain surullisia muistoja. Nyttemmin naaras on jo asettunut hyvin klaanin keskuuteen ja kuljeskeltuaan riittävästi tunteekin lähes joka paikan kuin omat taskunsa. Kulttilaistenkaan maat eivät ole tuon uteliailta silmiltä säästyneet. Ja vaikka Lucida päättikin haudata menneisyytensä Japanista lähdettyään, muistelee se edelleen veljeään ja Senseitä, toivoen että kaikki olisi kuin ennenkin. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Keksi Kommentti: Hyväksytty. Rakastuin tähän hahmoon heti kuvan nähtyäni, ihana otus. :)

Ferrets

Pelaaja: PaperiPipari Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Valkoinen Virta Kuva: Linkki Kuvaus: http://i12.tinypic.com/6ox2x5i.jpg Elikkä toinen hahmoni. -PERUSTIETOA- Nimi: Ferrets Nimen Tarkoitus: Fretit [Englantia'> Kutsutaan: Ferrets, Ei siedä jos häntä kutsutaan toisilla nimillä tai väännöksillä. Sukupuoli: Uros Laji: 'Susikettukoira', isä oli Koirasusi [Kultainen noutaja, Saksanpaimenkoira'>, Äiti puhdas kettu. Lauma: Valkoinen Virta Ikä: Koirissa 2v Motto: "Tunnen pahan läsnäolon.." "Sinä Koira Herra siellä" -ULKONÄKÖ- Turkki: Ferretsin turkki on kaksikerroksinen, mutta silti aika ohut. Se on normaalisti sileää ja ohutta, kiiltävää. Joissain kohdissa [Leuassa, Vatsassa'> Pidempää turkkia. Häntä tuuhea ja pitkäkarvainen. Tassut: Lihaksikkaat ja eteenpäin suuntautuneet. Oikea eturaaja aavistuksen paksumpi kuin toinen. Tassut leveät, Varpaat suht. Tiiviisti yhdessä. Voimakkaat, mutta silti aika pitkät ja laihahkot. Ketterä. Pää: Korvat suurehkot, päistä pyöreähköt, mutta korvat eivät ole pyöreät. Silmät aika erillään toisistaan, tumman ruskeat, melkein musta. Leuat vahvat, ja kuonoselkä leveä. Hampaat terävät, leikkaava purenta. Leuassa pidempää karvaa. Kallo suhteellisen iso. Kaula: Laihahko, sopivan pitkä. Alarinta pitkähkö. Häntä: Tyvestä laiha, mutta levenee päähän mennessä pitkäkarvaiseksi. Pää tylppä, pyöreä. Runko: Pitkähkö, lihaksikas ja kiinteä. Luusto vahva. Koko: Säkäkorkeus 60cm Väritys: Pohjaväri on vaaleanruskea, mutta valkoisia merkkejä löytyy varpaista, jokajalassa on kaksi valkoista varvasta, paitsi vasemmassa etujalassa, jossa on kolme valkoista. Valkoisia merkkejä on myös korvien päissä, ja jalkojen 'nilkassa', takapuolella pienet valkoiset merkit. Sää'n kohdalta häntää kohti lähtevä valkoinen siima muuttuu hännän päässä isoksi 'laikuksi, LUONNE Ferrets on yleisesti ottaen kohtelias, hän kutsuu yleensä toisia "Herra, rouva ja neiti" sanoilla. Ferrets nauttii huomion keskipisteenä olemisesta, mutta suurin ongelma herralla on kova valehtelu, joita se laukoo tiukkaankin tahtiin. Myös tyttöystävien kanssa se on oikea mämmikoura, ei ymmärrä naisten tunteista juurikaan. Kuitenkin tästä voi saada hyvän ja uskollisen ystävän. Suurimpia valheita mitä herra on sanonut, on valehtelu siitä, että se olisi manaaja, ja että tuntisi pahan läsnäolon tms. Oikeasti pienestä pitäen Ferrets on halunnut papiksi, mutta eihän se nyt ole koskaan onnistunut. Jos kerran on voittanut uroksen epäluulon ja astunut ystävien puolelle, on Ferrets silloin mainioin ja mukavin ystävä. Vieraita kohtaan herra on epäilevä, sillä joskus uskoo tosten valehtelevan hänelle. Ottaa kaiken yleensä rennosti, ja perus ilme on yllättynyt. Ei juuri hetkehda haukkumasanoistakaan, mutta taistelun syttyessä ottaa Ferrets jalat alle, jos ketään pelastettavaa ei näy. Niinkuin edellä mainittiin, on ruskea herra valmis tekemään sankari tekoja, etenkin jos pelastettavana sattuisi olemaan nuori naaras. Toisinaan Ferrets lupautuu monelle naaraalle, mutta se ei tarkota ettkö hän olisi ilkeä, hän ei vain jotenkin käsitä oikean ja väärän eroa aina. Yksin Ferrets ei viihdy, vaan etsii yleensä aina jostain itselleen seuraa. Onneksi kohteliaalla tavalla, mitä hän käyttää saa yleensä helposti uusia ystäviä. Ihmisistä Ferrets ei pidä lainkaan, ja siksi tykkää tehdä kaikenlaista jäynää, kuten esimerkiksi varastamista tapahtuu niin ihmisiä kuin muita koiriakin kohtaan. Ferretsin ruumis sopii hyvin pitkiin matkoihin, mutta itse se ei nauti niistä. Sille tulee vaivaantunut olo kävellä jonkin kanssa, kun se tuntee itsensä huonokuntoiseksi, vanhaksi jne. Ja yksin se pitää sitä yksinkertaisesti tylsänä. Joskus jos uros sattuu erittän laiskalle tuulelle, yrittää se keplotella jopa jonkun toisen hankkimaan ruuatkin sen puolesta. MENNEISYYS Ferrets syntyi Dogman saarella, mutta ihmisten luona, maatilalla. Se ei tiennyt kunnolla edes tiennyt sillon saaren muista koirista. Ferrets eli lähinnä sisäkoiran elämää, pääsien välillä ulos. Alkujaan se kylläkin oli syntynyt ulos, mutta sen äiti synnytti sen maatilan läheisessä, vanhassa leikkimökissä, Jonne ihmisten tultua häätivät he Ferretsin äidin. Niin hän jäi yksin maatilalle, koko ajan, kaksi vuotta. Mutta lopulta Ferrets alkoi saada tarpeekseen, ja päätti karata. Se onnistui karata, mutta pian pelko suurta maailmaa kohtaan ajoi sen takaisin kodin suuntaan, ja sinä iltana kun hän itki ko sateisen yön oven ulkopuolella, tuli isäntä avaamaan oven. Pimeässä se ei erottanut Ferretsin kasvoja, vaan meinasi amoua Ferretsin, sillä ampui laukauksia ohi, säikäyttääkseen koirakettu herran. Ja sen se tekikin, säkähtäneenä Ferrets pakeni Kauas, ja oppi lopulta jo saalistamaankin. Se pääsi liittymään laumaan, ja on nyt osa sitä. PIENTÄ NIPPELI TIETOA FERRETS'ISTÄ Ferrets pitää.. Uimisesta Lämpimästä Pappina 'leikkimisestä' Toisten saamisesta hymyilemään Vihollisen höynäyttämisestä Toisinaan varastelusta Ferrets Ei pidä... Ihmisistä Kylmästä Sateesta Lumesta Pitkistä matkoista Perhe: Äiti (Forfire) Kadonnut Isä (Golden king) kuullut vain äidin kertomia asioita, kadonnut Sisko (Harriet) Kadonnut, jossain Dogmassa? Veli (Paron) Kadonnut veli (Tyootyoosan) kadonnut Pelaaja: Iris - iris.friberg@luukku.com Pelipaikka: Dogma Tila: Hylätty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hylätty. Muuten hyvä mutta ilmoita mulle se rotu mikä Ferrets on, sillä tuo kettu / koira ei ole hyväksyttävä yhdistelmä. Sitten kun tiiät mikä se on, niin laita miulle foorumissa yksäriä, niin hyväksyn hahmosi.

Vindal na Deko

Pelaaja: Tika Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Valkoinen Virta Kuva: Linkki Kuvaus: Kuva: http://i164.photobucket.com/albums/u31/legacymeripaasi/vivde.png Nimi: Vindal na Deko Lempinimi: Vivda Sukupuoli: Naaras Ikä: 21 vuotta ihmisissä, 3 koirissa Laji: Susi Lauma: Valkoinen virta Motto: ”No moivaan sullekin”, ”Mennään jo!” Teema: Jenni Vartiainen – Ihmisten edessä Änninäyttelijä: Anna Abreu Ulkonäkö: Neitokaista voisi melkein sanoa kauniiksi. Pohjaväriltään Vivda on vaaleanharmaa. Sudella on musta kuono, ja mustat ns. ’kyykuviot’ jaloissaan kuvan osoittamalla tavalla. Silmät ovat suklaan ruskeat ja viattoman näköiset. Häntä on, kuten susilla yleensäkin, normaali suora häntä, jota tämä kantaa melko ylpeänä. Turkki on silkkisen oloista ja puolipitkää, narttu on ylpeä turkistaan. Rakenteeltaan Vivda on siro otus, jolla on pitkät jalat ja muutenkin se on vähän pitkä joka suhteessa. Säkäkorkeutta neidillä on noin 70 cm ja painoa 30 kg. Tämä ei jaksa juosta kovinkaan nopeasti, mutta on hyvä hyppelemään ja piiloutumaan. Susi on myös ketterä. Luonne: Vivda on melko energinen ja elämäniloinen susi nuorukainen. Se ei välitä pahemmin toisten mielipitestä, vaan pitää tiukasti kiinni omasta kannastaan. Elikkäs on myös melko itsepäinen. Kyllä neito osaa kuunnella toisiakin jos pakollinen tarve tulee. Narttu ei nosta kamalaa hälyä erikoisuudestaan, siitä että se on homoseksuaali, toisin sanottuna lesbo. Se ei kuitenkaan kiistäkään sitä, eikä häpeäkään. Mutta mieluummin pysyy hiljaa asiasta. Vivda on erittäin sosiaalinen otus ja ystävystyy mieluusti uusien tuttavuuksien kanssa. Oikeastaan se pitää vain oman klaaninsa jäsenistä, kaikki muut saisivat tämän mielestä lähteä niin kauas kuin pippuri kasvaa. Neiti on todella hyvö esittämään ja valehtelemaan. Jos tämä vaikka valehteleekin, se tekee sen vakuuttavaksi ja nartun valehtelu on melkoisen hankala huomata. Vivdan lempivuoden aika on kesä, ja siitä susi aina nauttii niin kauan kuin se on mahdollista. Ankea talvi saattaa joskus masentaa neitosen, jolloin tämä tarvitsee paljon tukea jaksaakseen läpi kylmän talven. Syksykin on nartun mielestä melko hauska vuodenaika, lähinnä putoilevien lehtien vuoksi. Vivda pitää syksystä myös siksi, että ympäristö verhoutuu kauniisiin lämpimiin sävyihin. Neitonen haluaisi joskus löytää itselleen kumppanin, mutta on huomannut sen hankalaksi erityisyytensä takia. Pennuista narttu ei pahemmin välitä. Susi ei ole kovinkaan hyvä tasitelemaan, mutta jos tarvetta tulee se laittaa kyllä kaikkensa peliin. Narttu käyttää taisteluissa hyväkseen pääasiassa ketteryttään. Menneisyys: Vivda syntyi Valkoisen virran alueella onnelliseen perheeseen. Tällä oli neljä sisarusta, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, joiden kanssa neiti vietti varhaislapsuutensa leikkien ja touhuten. Sosiaalistumis iässä narttu vetääntyi perheestään, koska oli huomannut oman erikoisuutensa. Siinä missä toiset vilkuilivat kiinnostuneina uroksia, tunsi Vivda enemmän vetoa narttuihin. Tämä tunne hämmensi harmaata, ja tämä viettikin silloin yhä enemmän ja enemmän aikaa yksikseen. Lopulta susi päätti uskoutua emolleen, joka oli tietenkin aluksi kummissaan. Tämän emo sattui kuitenkin olemaan ymmärtäväistä sorttia, ja hyväksyi tyttärensä erikoisuuden. Hyvillään asiasta Vivda lähti jälleen kerran kauemmas perheestään miettimään asiaa uudelta kantilta. Lopulta susi palasi perheensä luo. Siellä sitä odotti kaamea näky. Kultit olivat surmanneet tämän koko perheen ja olivat juuri lähdössä. Susi vetäytyi noiden huomaamatta. Narttu lähti juoksemaan, se juoksi ja juoksi. Lopulta se pysähtyi ja huokaisi. Elämän pitäisi jatkua. Mutta mielesään susi vannoi vielä kostavansa, ei vain kulteille vaan kaikille muillekin laumoille, paitsi tietenkin omalleen. Vivda eleli yksikseen ja kohtasi siellä täällä muiden laumojen jäseniä, jolloin viha noita kohtaan vain syveni. Nyt kolme vuotiaana susi on päättänyt palata laumansa pariin. Tiesitkö, että… (voidaan tietty myös sanoa, että tiivistettynä…) ~On lesbo ~Ei pidä pennuista ~Rakastaa kesää ~Kärsii joskus talvimasennuksesta ~Vihaa kaikkia muita laumoja, paitsi omaansa ~On elellyt paljon yksikseen Pelaaja: Tika – tika.93[at'>hotmail.com Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Tervetuloa mukaan. :)

Hakemuksia: 352
Sivu:1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36