Liittymisvieraskirja

Hakemuksia: 352
Sivu:1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36

Adeyaka Tenshi

Pelaaja: Hyena Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Vapaa Kansa Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Adeyaka Tenshi Nimen merkitys: Kaunis enkeli. Kutsutaan: Normaalisti jommallakummalla nimellä. Tutut saavat kutsua Deyaksi ja muutenkin keksiä muita lempinimiä. Ikä: Ihmisissä 10vuotta (Kun aloitin pelaamisen.) Syntymäpäivä, horoskooppi: 17.3 Kalat Rotu: Koirasusi suurin osa sutta hiukan kishua äitinsä puolelta. Säkäkorkeus ja paino: Aikuisena n. 64cm ja painoa 20- 23kg tällä hetkellä säkää 43cm ja painoa n. 13kg Lauma: Vapaa kansa, ateistit. Kuvatus: http://i132.photobucket.com/albums/q19/HopeaHyena/egsakpentu.jpg Ulkonäkö: Kuvasta näkee edelleen parhaiten. Rakenne: Pentumainen pyöreys ja suhteettoman näköinen olemus hallitsee. Jalat ovat keskipitkät ja tassut ovat taasen hyvin suuret. Korvat ovat myös jopa melko valtaisat muuten siroon päähän verrattuna ja keho pyöreä muodoiltaan enimmäkseen. Kuitenkin naarasmaista hoikkuutta ja sievyyttä on toki näkyvissä. Turkki: Turkki on melko paksua ja lämpöä itseensä sitovaa. Turkki on silkkistä ja pentumaisen untuvaista mutta vanhemmalla iällä turhan pehmeyden korvaa karkeus. Turkki on lyhyttä mutta pitempää karvaa on pennun niskassa ja kaulassa, poskessa sekä hännässä. Väritys ja kuviointi: Turkin pohjaväri on puhdas valkea. Selässä on ruskea raita josta lähtee molemmin puolin kehoa väkäsiä. Häntä on myös tummanrusehtava. Vaaleamman rusehtava reunustaa tummanruskeaa kuviota ja hännässä on myös tällainen vaalea kohta. Korvien ja silmien kuviot ovat tummanharmaat sekä myös jaloissa on tumman harmaat sukat. Etujalkojen sukkia koristavat samanväriset pisteet sukkien yläosassa. Vasemman etujalan varpaat ovat oranssinpunertavat kuten muidenkin jalkojen mutta muiden jalkojen varpaiden väri on aavistusta vasemman etujalan varpaiden väriä tummempi. Naaraan kuono ja anturat ovat vaaleanpunaiset. Tuntomerkit: Silmät painuvat hyvin mieleen sillä ne ovat eriväriset: vasen on kirkkaan sinertävä ja oikea tumman melkein mustan ruskea. Luonne: Adeyaka on hyvin hiljainen ja sisäänpäin kääntynyt nuori naaraan alku. Tuo ei puhu paljoa ja pysyy yleensä syrjässä kaikesta, neito ei ole siis mikään tavallinen nuori ja iloinen pentu. Naaras on useasti allapäin tai muuten vakavailmeinen omissa maailmoissaan elävä. Adeyaka on kuitenkin itsepäinen eikä sitä ole helppo käskyttä vaikkei tuo sanallisesti useasti vastaankaan laita. Tuo on hyvin epäsosiaalinen ja pakenee yleensä paikalta omaan yksinäisyyteensä. Ystävystyttyään jonkun kanssa avautuu helposti ja vuodattaa pahaa oloaan sekä on hyvin lojaali ystävänä vaikka yhäkin hiukan hankala tapaus. Vaipuu helposti itsesääliin ja jo nyt nuorella iällä on huomattavissa itsetuhosuutta ja hiukan masokistisuutta, muttei vielä ainakaan kovin huomattavasti. Adeyaka on hyvin katkera äidilleen, muttei suoranaisesti vihaa tuota. Näyttää useasti hyvin alistuvalta ja pelokkaalta. Vihaa koko sydämestään väkivaltaisuuksia ja itse Ade ei osaa taistella. Pääluonteenpiirteet ovat etäisyys ja sisäänpäin kääntyväisyys, vähäsanaisuus sekä muutenkin kaukana pysyttelevä persoona jolle kuitenkin ystävät ovat kaikki kaikessa. Menneisyys: Adeyaka ja sen neljä sisarusta syntyi yhdenyönjutun seurauksena klaanilaisnaaraalle ja E.G.O. nimiselle sudelle. Hämmentynyt emo joka ei edes tiennyt miten pennut olivat saaneet alkunsa, yritti silti hoitaa viittä pentuaan. Kahden ensimmäisen päivän aikana heikoin, myöhemmin Chiyo Aijouksi nimetty pentu kuoli johonkin infektioon, joka saattoi johtua epähygieenisestä ympäristöstäkin. Pentujen emo jätti pienokaiset päiväksi yksin luolalle lähtiessään itse ruuan hakuun. Tänä aikana toinen Adeyakan veljistä, Chousei kuoli. Tämän jälkeen emo hoiti pennut kahden kuukauden ikäisiksi ja häipyi sitten. Saigo kuoli heti seuraavana päivänä juuri horroksesta heräävän käärmeen purressa pentua. Adeyaka ja Ryoku lähtivät etsimään suojaa muista laumoista mutta matkalla kohti ateistien alueita Ryoku hukkui erääseen jokeen suoraan sisarensa silmien edessä. Traumatisoitunut, epäilevä ja hiljainen naaras vaelsi yksinään ateistien pariin ja liittyi laumaan toivoen vain saavansa hiukan suojaa hajanaisen lauman joukoista. Perhe: Isä: E.G.O. (Denver) Äiti: Heishi Sakeme (Minä) Siskot: Saigo Ame (Viimeinen sade, kuollut) & Chiyo Aijou (Ikuinen suru, kuollut) Veljet: Kinzoku Ryoku (Metallin voima, kuollut) & Aikurushii Chousei (Suloinen kuolema, kuollut) Isoisä isänpuolelta: Thenus Isoäiti isänpuolelta: Akiwa Sedät: Leonardo ja Omnibus Tädit: Anastasia ja Jade. Isoisä äidinpuolelta: Fushidara (kuollut) Isoäiti äidinpuolelta: Mijime (kuollut) Eno: Sadame Eli kun Oôkami siirtyi sille 'hahmo-tauolle-hahmo-tilalle' tauolle niin otan siis tämän naperon neidin paikalle. x) Kun Oôkan lähdettyä hahmoja on viisi (tauolla olevaa ei lasketa mukaan) ja tähtiä kuusi joten mielestäni voin ottaa tämän.. Sano siis jos olen väärässä/ymmärtänyt jotain väärin. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Kuvioinneista tulee kyllä mieleen oma hahmoni Artemis. Artyllä on samanlaiset kuviot silmien ympärillä, ja "säärystimet" tassuissa ja eri väriset varpaat. Siksi mietin hyväksynkö tämän vai en. Hyväksyn tämän kerran, mutten tosiaan arvosta merkkien samankaltaisuutta.

Texcéan

Pelaaja: Suski Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Valloittajat Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Texcéan Kutsutaan: Tex, Cean yms. Ikä: ihmisissä n. 14 Sukupuoli: Naaras Lauma: Valloittajat Rotu: Bordercollie. Säkäkorkeus/paino: 52cm/18kg Kuva: Kuva on vain kuviokartta. http://i142.photobucket.com/albums/r108/nunski_bucket/Texcean.jpg Ulkonäkö : Ulkomuodoltaan Tex on todella laiha ja siro, mutta nopea. Korvat ovat 'puolipystyt'. Karvoitus on lyhyen ja keskipitkän väliltä, ja on melko pehmeää, ja tiheää. Tuo on ns. 'työlinjainen'. Cean on lähes alipainoinen, laittaessa esim. kädet kylkiluiden ja selkärangan kohdalle, tuntuvat ne. Väritys: Texcéanin selkä on lähes musta hännänpäästä niskaan. Niskasta, kaulanympäri on kuitenkin valkoinen 'rengas'. Valkoinen on myös tuon rintakehä ja mahanalusta. Etutassut ovat lähes valkoiset, ylempänä on muutamia mustia laikkuja. Myös takatassuissa on valkoiset 'sukat'. Kasvojen kuvionti: Lähes musta, kuono on osittain vaalea, silmien välistä kulkee valkoinen viiru. Oikean silmän ympärillä on mustaa, ja vasemman silmän ympärillä on valkoinen laikku. Korvat ovat kokonaan mustat. Luonne: Tex on melko räiskyvä luonteinen. Mielialat saattavat vaihdella nopeasti, mutta useimmiten tuo innostuu helposti uusista asioista. Texcéan on myös hieman itsepäinen, eikä anna helposti periksi. Pitkävihainenkaan tuo ei ole, ja antaa melko nopeasti anteeksi siinä tapauksessa jos ei tunne oloaan todella loukatuksi. Useimmiten Texin näkee hymyssäisuin. Murheistaan tuo ei kerro oikeastaan kellekkään, vaan pitää kaiken sisällään. Luottamus täytyy olla todella hyvä, että Texcéan avautuu. Tex Ei tykkää ongelmiensa ja surunsa valittelusta. Jos tuo on surullinen, siirtyy tämä yleensä omiin oloihin, mutta jos joku haluaa tulla seuraksi, ei naaras estele sitä, vaan koettaa jutella niitä näitä, näyttämättä sisäistä 'kipuaan'. Jos joku valittaa sääliä kerjäten, vastaa naaras välinpitämättömästi, ja sanoo kuinka säälittävältä sellainen kuulostaa. Tämä saattaa joitakin loukata, ja siksi onkin paha tapa. Texcéan Ei tykkää kiertelemisestä. Useimmiten tämä sanookin kaiken suoraan- Menneisyys: Naaras syntyi pienessä kylässä. Siellä asusteli paljon irtokoiria, eikä tuon isästä ole tietoa. Ainakaan sitä ei tälle ole kerrottu. Tex oppi melko pienestä pitäen pärjäilemään omillaan, vaikka emo olikin tukena. Tuolla oli paljon ystäviä. Myöhemmin Texcéanin äiti vain katosi. Luultavasti tuo oli joutunut ongelmiin muiden irtokoirien kanssa.Tex totutteli ajatukseen yksinelämisestä, ja oppikin monien ystävällisten koirien avulla mm. hankkimaan ruokaa ja taistelemaan. Vartuttuaan naaras lähti joka päivä hieman kauemmaksi kylästä, tutkimaan paikkoja. Tuo löysi kaikenlaisia kiinnostavia alueita. Reissut menivät suhteellisen hyvin, lukuunottamatta pieniä haavereita kunnes Texcéan eksyi. Hädissään tuo kulki ympäriinsä, ja eksyi enemmän. Yönsä naaras joutui viettämään metsässä. Päivän valjetessa tuo koitti ajatella järkevästi, kävellen rauhallisesti eteenpäin ja painoi mieleensä maisemia. Myöhemmin sinä päivänä Tex saapui metsän laidalle, ja huomasi ison niityn. Niityllä oli muuta koira, joilta tuo kysyi neuvoja. Texcéan aikoi yöpyä niityllä mukavan tuntuisten koirien kanssa, jotka kävivätkin yllättävästi kimppuun. Eivät ne naarasta pahemmin hakanneet, mutta arpia jäi paljon kuonoon/kasvoihin. Koirat katosivat hakattuaan tuon. Seuraavana aamuna tuo jatkoi matkaansa hieman masentuneena. Pian Texcéan olikin saapunut Dogman ympäristöön, ja liittyi myöhemmin valloittajiin. "Taistelutyyli": Texcéan ei oikeastaan pidä taistelusta, sillä ei hirveästi pärjää pienen kokonsa takia. Yleensä tuo käyttää nopeuttaan ja ketteryyttään hyväksi. Jos vastus on 'selätettävissä', Tuon tehtyään naaras vain lähtee virnistellen paikalta, koska ei halua tappaa ainakaan turhaan, ja vältteleekin taisteluita. Muuta: Päätti liittyä valloittajiin, koska ei oikein pidä muita laumoja sopivina. Tex hakee lähinnä turvaa laumassa olemisesta, vaikka ei laumoista erityisemmin pidäkkään. Perhe Äiti: Sachi [Ei tietoa, luultavasti kuollut'> Isä: ei tietoa nimestä/olinpaikasta yms. Ei tavnnut koskaan. Sisarukset: - Ei ole - Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Hieno hahmo. ^^

Roberto Kansas Wyandotte

Pelaaja: Rosa Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Valkoinen Virta Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Roberto Kansas Wyandotte. Tarkoittaa...: Roberto, Roberto de Nobili oli Kristinuskon lähetyssaarnaaja, Kansas, elikkä Kansas City, kaupunki Kansasissa, USA’ssa, Wyandotte, piirikunta, johon Kansas City kuuluu. Kutsutaan: Kansas, esittäytyy koko nimellään. Ikä: Lähemmäs 5-vuotias. Ihmisissä siinä 40- vuotiaan pakeilla. Sukupuoli: Uros Rotu: 50% harjasutta, 50% Siperian Huskyä. Lauma: Valkoinen Virta Korkeus: 68cm Paino: 40kg Erikoista: Eräänlainen vegetaristi. Kansas syö pääasiassa kasviksia ja pieneläimiä, suurta riistaa se ei jahtaa. Luonne: Kansas on hyvin lempeä ja auttavainen otus, joka kantaa enemmän huolta muista kuin itsestään. Herra pitää hyvää huolta niin vihamiehistään kuin rakkaistaankin, ja yrittää auttaa kaikkia apua tarvitsevia. Kansas on myös erittäin hyväuskoinen, se luottaa jokaiseen vastaantulijaan heti, eikä epäile tätä mistään. Suvaitsevainenkin hän on, eikä hätkähdä pienistä. Perusluonteeltaan kiltti, hellä ja tyyni. Rauhallinen kuuntelija- tyyppi jolta liikenee aina aikaa toisille. Vaikka Kansas onkin hyvin rauhoittava ja suorastaan lämpöä ympärilleen luova, on silläkin tietty nurjapuoli. Kansas ei kieltäydy taistelusta, muttei ole siitä kovinkaan kiinnostunut, ennemminkin herra yrittäisi puhua kanssakumppaninsa pään ympäri ja valistaa tälle maailmanrauhaa. Yksi syy myös taistelun välttelyyn on myös uroksen verikammo. Aivan, aina kun Kansas näkee verta, se pyörtyy tai saa jonkinlaisen paniikkikohtauksen. Joskus se saattaa myös vain jäädä tuijottamaan verta täysin shokissa. Kansas on aivan samanlainen niin narttujen kuin urostenkin seurassa, mutta vaivaantuu liian läheisestä kontaktista helposti, eikä osaa kieltäytyä juuri mistään. Helposti manipuloitava ja hyväksikäytettävä uros ei siis osaa sanoa ’ei’. Se varmaankin hyppäisi kaivoon, jos joku sitä oikein kauniisti pyytäisi. Rakastaa Kansas osaa, ja varmasti näin tekeekin. Ihan jokaiseen vastaantulijaan se ei kuitenkaan samaistu, vaan Sen Oikean tulee olla lähes yhtä lempeä kuin uros itsekin. Väkivaltaisia ja sadistisia olentoja Kansas suorastaan kammoaa, muttei tietenkään vihaa, sillä näilläkin on aivan varmasti hyvä syy käytökseensä. Pitää: - Ukkosesta - Nukkumisesta - Hölkkäämisestä - Auringosta - Sinisestä - Uimisesta - Vöistä - Lävistyksistä Ei pidä: - Kylmästä - Pimeästä - Korkeista paikoista - Aukeista alueista - Tappelusta - Riidoista - Verestä - Tappamisesta - Aseista Ulkonäkö: Uroksen pohjaväri on valkoinen, ja kuvankin voitte vilkaista jos viitsitte. Jokaisessa jalassaan sillä on sähkönsiniset ”sukat”, joidenka yläosa on vääntäytynyt S-kirjainta muistuttavaan asentoon. Jokaisen tassun ulommaisimmat varpaat ovat myös sähkönsiniset. Kansaksen kirsu on sähkönsininen, ja sillä on paksuhko, hyvin kaulaan ja päähän asettuva harjas joka on sekin väriltään sähkönsininen, tosin latvat ovat valkoiset ja harjaksen keskeltä kulkee molemmin puolin valkea raita. Vasemmassa korvassaan Kansaksella on korvakoruja, jotka ovat kaikki väriltään tummanharmaita. Alin korvakoruista on neliö, samoin ylin, ja keskimmäinen on pyöreä. Korvan ”takaosassa” on myös kaksi neliönmuotoista korua, joiden välissä on tummanharmaata, ohutta kettinkiä. Siinä roikkuu kolme kevyehköä palloa. Silmät ovat siniset, mutta vaaleammat kuin muut siniset merkit. Pupillit ovat tosin pyöreät ja väriltään sähkönsiniset. Vyötäisillään Kansaksella on ruskeasta nahasta tehty vyö, jossa on kolme litteää ”nappia”, samanlainen mutta mustasta nahasta tehty vyö löytyy myös sen oikeasta etujalasta. Vasemmassa etujalassaan Kansaksella on kolme arpea, kaksi ylempänä, yksi alhaalla. Hännän lähellä sillä on myös yksi iso arpi, samoin kaulassa. Arvet ovat samanlaiset molemmin puolin. Hännänalus, rintakehä, vatsa ja alaleuka ovat myös sähkönsiniset. Peleissä tulleet muutokset: Ruskeaan nahkavyöhön on solmittu vaaleansininen huivi, jossa on valkoisia kuvioita. Menneisyys: Roberto Kansas Wyandotte syntyi siskonsa kanssa pieneen laumaan. Pentujen isä oli kaikonnut jo aikoja sitten, eivätkä lapset häntä siis tavanneet. Muut laumalaiset vartoivat pentujen menoa, etenkin äiti, sekä huolehtivat näistä kuin kruununjalokivistä. Myös hyvä kasvatus otettiin huomioon ja ainakin sen kohdalla onnistuttiin herran kanssa. Monet seikkailut sisarensa kanssa koettuaan sattuivat nuorukaiset palaamaan tavallista aikaisemmin kotiin. Siellä heidän isänsä ja äitinsä riitelivät raivokkaasti, ja pennut menivät täysin pois tolaltaan. Tuoko oli heidän teillä tietämättömillä ollut isänsä, ja hänkö oli nyt paikan päällä? Pennut huomatessaan kookas uros nakkasi Kansaksen veteen, viimeisenä muistikuvana tilanteesta on pikkusiskon hätääntynyt katse ja kiljunta. Kansas ajelehti joessa pitkän matkan, ja taisteli pysyäkseen pinnalla. Selvittyään kohisevasta virrasta takaisin maalle nuorukainen lähti harhailemaan kohti asutuksia, törmäten ihmisiin. Vanha pariskunta oli äimänkäkenä eriskummallisen värisen nuoren uroksen ilmaantuessa heidän pihalleen, mutta auttoivat sitten Kansasta. Uros voimistui ja kasvoi suuren osan tähänastisesta elämästään nimenomaan ihmisten luona. Mentyään kuitenkin pentuvaiheen ohi, veri alkoi vetää sekarotuista takaisin luontoon. Pariskunnan hyläten Kansas lähti vaeltamaan yhä kauemmas, päätyen lopulta kaupunkiin. Hetken aikaa tiedonjanoisuudessaan nuorukainen viihtyikin miljoonakaupungissa ja seikkaili sen jokaisessa kolkassa. Myöhemmin Kansas ajautui erinäisten sattumien kautta Dogmaan. Fyysisesti: Otus on laiha, mutta sillä on tanakat hartiat, ja paljon karvaa jaloissaan sekä rintakehässään. Muuten Kansaksen turkki on sileä ja lyhyt. Uroksella on myös pitkä kuono ja selkä, sekä pitkät ja hontelot koivet. Se on hyvin jäykkä, eikä mitenkään erityisen nopea. Uida kuitenkin uros osaa erittäin hyvin, samoin tasapainoilla. Muutoin se onkin aivan liian hidas ja tahmea tehdäkseen nopeita liikkeitä ja väistöjä, huolimatta sutjakasta ulkonäöstään. Tavannut: Fatalism, Kuikansulka, Predator, Sutoraipu, Michi, Texcéan, Honey Hani Hany, Shinju Ystävät: Fatalism, Michi, Texcéan Paras ystävä: Ihastus: Texcéan Puoliso: Texcéan Jälkeläiset: Sisarukset: Kuikansulka (Tintti) Vihamiehet: Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Hieno otus.

Tuska

Pelaaja: Midorikawa Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Laumattomat Kuva: Linkki Kuvaus: http://i174.photobucket.com/albums/w81/Rikawa_photo/Tuska.png Nimi: Tuska Ikä: 28 ihmisissä ja koirissa 3 Laji: Koira Sukupuoli: Uros Lauma: Laumaton Luonne: Ensivaikutelmalta uros saattaa olla hiljainen ja rauhallinen. Se ei puhu paljon mitään, mutta silloin kun se avaa suunsa, niin kukaan ei varmaan tajua mitä se puhuu. Uros saattaa puhua vaan sanontoja tai vastaavaa. Yleensä siitä kuvan, että se on outo ja kummallinen. Uros ei välitä oikein mistään ja se ei pelkää varmaan mitään. Uros vaikuttaa hyvin yksinäiseltä, sillä se ei tiedä mikä on ystävyys tai rakkaus, sillä sitä ei ole saanut elämänsä aikana yhtään. Taistelua se ei pelkää, sille se on arkipäivän hommaa. Se saattaa hyökätä kenen tahansa kimppuun. Ihan vaan pienistäkin syistä tai vähän isommistakin. Koira taistelee ihan mielellään, sillä se nauttii toisen tuskasta ja verestä. Jos tämä itse alkaa vuotaa verta, niin se tulee ‘hulluksi’ ja tappaa kaiken ympäriltään. Kun uros on kestävä, niin se ei helposti väsy. Ja paksu turkki suojaa puremilta. Uroksen silmät eivät oikein kerro mitään. Ne itse asiassa näyttävät vaan tuskaa ja kärsimystä mitä se on kokenut. Uros ei osaa puhua kenenkään kanssa tai mitä se tuntee. Se tuntee yleensä vaan tuskaa , kärsimystä, yksinäisyyttä. Ulkonäkö: Täysin valkoinen, mutta oranssia on vähän. Oranssia on tassuissa, hännässä, naamassa ja korvissa. (Naaman kuviot näkee kuvasta.) Karvaa on reilusti joka paikassa. Rakenne on kestävä ja voimakas. Tavallista vähän kestävämpi. Tassut ja kotvat suuret. Silmät ovat oranssin väriset, mutta reunat ovat tumman punaiset. Menneisyys: Vanhemmat olivat olleet Laboratoriossa monta vuotta vankina. Sitten myöhemmin syntyi pentu, jolle ei edes annettu nimeä. Sillä tämän vanhemmat tapettiin eräässä kokeessa tai niin ainakin luultiin. Pennun elämästä tuli tuskallista ilman huoltajaa. Kasvaessaan pentu joutui itsekin kokeisiin. Kokeissa koirista ja susista tehtiin voimakkaampia ja kestävimpiä. Sen jälkeen joutuu testiin, jossa joutuu taistelemaan toista koiraa tai sutta vastaan. Pentu ei ensin ymmärtänyt sitä, mutta silloin toinen jo hyökkäsi. Pentu joutui taistelemaan. Myöhemmin se kumminkin voitti, mutta verisenä. Se pyörtyi, mutta heräsi myöhemmin häkissään. Laboratoriossa työskentelevät ihmiset puhuivat tyytyväisenä. Siitä päivästä lähtien uros on joutunut taistelemaan muita vastaan, kaikkia muita koiria ja susia vastaan, jotka olivat laboratoriossa. Vuosia myöhemmin se alkoi jo tottua muiden tappamiseen. Se ei hätkähtänyt enää edes veren määrästä. Kerran ihmiset päättävät testata sitä. Uros joutui taas taisteluun, mutta vastojia oli tällä kertaa kaksi. Molemmat olivat vanhoja, toinen oli uros ja toinen naaras. Valkoinen uros hyökkäsi epäröimättä molempien kimppuun. Se alkoi repimään, puremaan, raapimaan vastustajiaan. Myöhemmin koira oli voittanut ne. Piti vain lopettaa ne. Uros oli aikeissa tehdä sen, mutta toinen käski sen lopettaa. Nimetön uros tunnisti äänen. Se oli kuulunut hänen äidilleen. Uros alkoi epäröimään, mutta se meni paniikkiin ja tappoi molemmat. Sitten uros otettiin pois areenalta ja lähdettiin viemään sitä häkkiinsä, mutta koira tuli ihan hulluksi ja hyökkäsi ihmisten kimppuun. Monta ihmistä kuoli, mutta sitten joku aikoi ampua koiran, mutta se lähti karkuun. Koira pakeni sieltä ja aiheutti samalla kamalaa sotkua. Matkalla kun se juoksi, niin se löysi erään huoneen, jossa oli suuri kone. Yhtäkkiä yksi mies tuli sinne ja yritti ampua koiraa, mutta koira väisti ja hyppäsi samalla pöydän päälle. Se painoi vahingossa jotain nappia, joka saattoi aiheuttaa koko paikan räjähtämisen. Uros jatkoi silti pakenemistaan, sillä aikaa, kun mies yritti estää räjähdystä. Koira pääsi ulos, mutta ei kauas sillä koko paikka oli saari. Uros lähti uimaan, sillä kyllä se jaksaisi uida vahvalla ruumillaan. Kauemmas päästyään laboratoriosta se räjähti ja aiheutti samalla hyöky aallon. Uros joutui aallon mukana, mutta päätyi saarelle nimeltään Dogma. Uros päätti ottaa nimekseen Tuskan, sillä se korosti sitä varmaan. //Tein sen uudelleen. n__n// Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. No joo, menneisyys on mielestäni vieläkin hieman yliampuva, mutta menköön nyt tämän kerran. Tuo räjähdys oli pikkuisen liikaa, mutta joo...

Orjantappura

Pelaaja: Saranna Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Valloittajat Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi: Orjantappura Kahle. Oikea nimi on Orjantappura, mutta myöhemmin sai myhös lisänimen Kahle. Esittäytyy: Mitä yleisimmin Orjantappurana, mutta joskus käyttää myös nimeä Kahlittu. Kutsutaan: Orjantappuraksi/Tappuraksi, Kahleeksi ja Kahlituksi. Ikä: Ihmisittäin n. 17 vuotta, koirissa siis vähän vajaa kolme. Sukupuoli: Naaras Laji/rotu: Koira. Pääosittain saksanpaimenkoira, mutta joukossa hieman venäjänvinttikoiraa. (Orjantappuran isa oli puhdasrotunen saksanpaimenkoira ja äiti saksanpaimenen ja venäjänvinttikoiran risteytys.) Lauma: Valloittaja Säkä/paino: 67cm ja 26kg Ulkonäkö: Rakenne: Muistuttaa rakenteltaan paljolti saksanpaimenkoiraa. Selkä on hieman kaareva, ja runko vahva ja jäntevä. Jalat ovat pitkähköt, lihaksikkaat ja vahvat. Häntä tuuheampi kuin sakemanneilla yleensä. Pää on kiilamainen, ja otsapenger suhteellisen matala. Korvat ovat suurehkot, kuten sakemanneilla, mutta ovat venäjänvinttikoiramaisesti lurpallaan. Karva: Tuuheaa ja tiheää. Kaulasta, vatsasta ja hännästä pidempää kuin muualla kehossa. Väritys: Värityksensä puolesta Orjantappura muistuttaa paljon saksanpaimenkoiraa. Selkäpuoli, korvat ja kuono ovat tummanruskeat, kun taas pohjaväri on likaisen parkinruskeaa. Rinnassa, jaloissa ja vatsassa on vaaleampaa karvaa. Hännänselkä on myös tumma, mutta hännänpää ja alusta puolestaan vaalea. Silmät: Meripihkansävyiset ja ilmeikkäät. Mantelinmuotoiset. Kahleet/muu: Huomiota herättävin piirre Tappuran ulkonäössä ovat varmasti naaraan kantamat kahleet. Tuon päässä on eräänlainen rautainen maski, josta lähtee myös rautainen osa koiran leukaan. Naamion lauasta lähtee kettinki koiran kaulassa olevaan kahlepantaan. Pannasta lähtee puolestaan yksi katki mennyt kettinki, sekä sen puoleiselta sivulta kettinkiä, jotka päätyvät kiinni koiran etujalkoihin. Etujalkojen kahleista lähtee kettingit takajalkojen kahlepantoihin. Ruumiin ympärillä on myös yksi kahlepanta, joka on sangen merkityksetön. Tuon kahlepannan kyljistä lähtee kaksi katkennutta kettinkiä. Vasempaan etujalkaan, kaulaan ja häntään on kiinnittynyt piikkilankaa. Luonne: Menneisyytensä opettamana Orjantappura on epäluuloinen ja varautunut kaikkea ja kaikkia kohtaan. Tappura on hiljainen ja pidättyväinen, omaan rauhaansa hakeutuva tyyppi, vaikkei koira koskaan kieltäydykään ystävälliseltä vaikuttavasta seurasta. Pääpiirteittäen tuo on mukava ja ystävällinen, ja saakin suhteellisen helposti ystäviä itselleen. Orjantappura on myös yllättävä persoona siinä asiassa, että vaikka käyttäytyykin varautuneesti ja varovaisesti kaikkea kohtaan, se ei pelkää juuri mitään. Sisimmässään koira on erittäin rohkea, se vain käyttäytyy varautuneesti vain vältelläkseen turhien riitojen ja tappeluiden syntymistä. Jos taistelu kuitenkin syntyy, ja siihen on jotain aihetta, niin siinä tapauksessa koira kyllä tasitelee, ja osaakin taisteluntaidot suhteellisen hyvin, vaikkei mikään mestari olekaan. Naaras on myös todella rehellinen persoona, ja tuon haltuun voi rauhassa uskoa salaisuuksiaan, koira ei suurenkaan paineen alla kerro niitä eteenpäin. Ystäviään kohtaan Orjantappura on myös erittäin lojaali, tuo ei itse voisi kuvitellakaan pettävänsä ystäviään, ei niin millään. Samallaista käytöstä koira odottaa myös ystäviltään, mutta jos joku sen ystävisstä naaraan jollaintapaa pettäisi, koira ottaisi syyn tuosta omille niskoilleen, uskoen, että siinä itsessään oli jotain vikaa, mikä sai ystävän jättämään sen. Tälläisissa tapauksissa Kahlittu rupeaa usein turhaan syyttämäänkin itseään heikon itsetuntonsa takia. Orjantappuran luottamus on kuitenkin vaikea saada osakseen. Naaras ei osaa luottaa oikein mihinkään enään, ei niin itseensä, kuin muihinkaan. Jos joku kuitenkin onnistuu naaraan luottamuksen saamaan, voisi huomata, että koira on todella ystävällinen, auttavainen ja ymmärtäväinen ystävänä. Koira on tottunut aliarvioimaan itsensä, eikä se usko pystyvänsä suuriin tekoihin. Kahlitun itsetunto on lähes kokonaan murtunut, ja karissut pois, eikä Valloittaja osaa antaa itselleen juurikaan arvoa, vaikka sen mielestä elämä onkin arvokas asia, joka kannattaa käyttää hyväkseen tekemällä hyviä päätöksiä ja auttamalla muita. Useasti koira tuppaakin pistämään oman henkensä vaaraan auttamalla muita, mutta siltikään se ei osaa arvostaa itseään, ja sättii itseään monista tapahtumista, joissa syy ei okeasti ollutkaan sen. Todellisuudessa Tappura pystyy aika suuriin tekoihin, mutta siltikin sen silmiin muut tekevät isompia tekoja kuin se itse. Tuo kuitenkin vain johtuu siitä pienestä vääristymästä koiran mielessä, joka on saanut naaraan uskomaan, että se ei pysty tekemään tarpeeksi, vaikka oikeasti tekeekin. Koira vain itse ei kykene näkemään hyvien tekojensa suuruutta. Luottamuksensa ihmisiin koira on menettänyt kokonaan. Tuon voisi sanoa myös vihaavan kaksijalkaisia, ja ihmisiä kohden Orjantapura käyttäytyy useinkin varsin agressiivisesti, eikä ole ihme, että se ilman syytä hyökkäisi ihmisen kimppuun. Menneisyys: Naaras syntyi kera kolmen veljensä ja yhden siskonsa erään sotilasmiehen koiralle. Sotilaat olivat kauan aikaa jo haaveilleet sotakoirasta, joka olisi nopea oppimaan, lihaksistoltaan vahva ja hyvärakenteinen, mutta myös nopea. Mies huomasi, että nämä pennut olivat suhteellisen vahvoja, nopeita oppimaan, ja vielä suhteellisen nopeitakin. Niimpä siinä puolivuotiaina pennut siirtyivät koulutukseen. Niitä opetettiin taistelemaan ja suojelemaan ihmisiä, tottelemaan käskyjä. Orjantappura oli pennuista hitain oppija taistelun suhteen. Naaras oppi nopeasti kaikki yleiskäskyt, mutta kiltteytensä takia se ei oppinut hyökkäämään käskystä, eikä vahingoittamaan. Niimpä naaras jäi aina sisarustensa potkittavaksi, ja siitä tuli nopeasti sangen arvoton niin ihmisten, kuin Tappuran sisarusten ja isän, joka myöskin oli sotakoira, mielessä. Koira turvautui usein äitiinsä, koska tuo oli ainoa, joka ei sysännyt naarasta luoltaan, tai pilkannut tuota, vaan hyväksyi pennun sellaisena kuin tuo oli. Naaraan äiti piti oikeastaan eniten tästä rauhantahtoisesta tyttärestään, ja jaksoi lohduttaa tuota aina sanimalla, että tappaminen oli väärin, ja että Tappura oli pennuista oikeamielisin. Koirien omistaja oli kuitenkin varsin kylmä tapaus koiriaan kohtaan. Hänellä ei riittänyt lämpimiä tunteita arvotonta pentua kohtaan, vaikka ihminen rakastikin pentujen emoa. Tuo olikin ainoa eläin, josta mies piti aidosti, huolimatta siitä, että tuo oli täysin tavallinen koira. Sotilas ei halunnut pitää Orjantappuraa, ja aikoi ampua tuon. Niimpä hän vei pennun talonsa taa, otti aseen seinustalta, ja tähtäsi. Nuori naaras ei tajunnut aseen merkitystä, ja olisi äkkiä ollut kuollut, ellei sen emo yllättäin ylisi hypännyt luodin eteen, ottaen näin pennulleen suunnatun kuolemantuomion itselleen. Emo kuoli luotiin Orjantappuran silmien edessä, jolloin koira oppi inhoamaan aseita, ja ihmisiä. Sotilasmies puolestaan raivostui pennulle, piti rakkaan koiransa kuolemaa tuon syynä. Ihminen lukitsi naaraan vajaan, kahlitsi tuon sinne useilla kettingeillä ja kahlepannoilla, antamatta naaraalle lainkaan ruokaa. Koira olisi kuollut vankilaansa, ellei joku olisi rikkonut vajan ovea, ja hajottanut kahleita, jotka pitivät koiraa paikoillaan. Tuo pelastaja oli, suureksi yllätykseksi, Orjantappuran isä. Uros oli katunut ilkeyttään, ja puolisonsa kuoleman takia se päätti pelastaa tyttärensä, jottei tuo kuolisi. Isä joutui kuitenkin häätämään Tappuran pois, sillä koirien omistaja, sotilas, ei olisi kovin mielellään naarasta katsellut. Niimpä koira lähti omille teilleen. Matkallaan se kuitenkin törmäsi piikkilanka-aitaan, ja epäonnistuneen hypyn ansiosta muutama piikkilanka kietoutui sen ruumiiseen. Ajan myötä naaras löysi merelle, ja lähti sitten ylittämään tuota, jaaden muutamille saarille lepäämään matkansa aikana. Lopulta tuo päätyi Dogman saarelle, jossa törmäsi muutamaan Valloittajaan, ja päätti liittyä noiden laumaan. Fyysiset ominaisuudet: Koska naaras on kantanut mukanaan jo kauan erilaisia kettinkejä, jotka painavat oleellisesti paljon, se on sangen vahva. Erityisen nopea tuo ei kuitenkaan kettinkiensä kanssa ole. Tappura väsyy myös aika nopeasti juostessaan. Muutoin kettingit eivät paljoa haittaa sen liikkumista. Perhe: Äiti Orkidea(kuollut) Isä King(elossa) Sisko Ruusunpiikki, ja veljet Vesiheinä ja Pihka(kaikki elossa). Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Saranna Kommentti: Hyväksytty. Tästä sovittiin jo alustavasti foorussa. Ihunainen hahmo jälleen. :)

Fuyu

Pelaaja: Daiga Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Vapaa Kansa Kuva: Linkki Kuvaus: Nimi:Fuyu Lempinimi:Fuy Sukupuoli:Narttu Ikä(koiraniässä):2w Ikä (Ihmisteniässä):Noin 16-19w (?) Laji:Puoliksi susi puoliksi koira. Rodut:Harmaa susi ja Suomenlapinkoira Lauma:Vapaa Kansa Ulkonäkö:Fuyun pohjaväri on tummanharmaa,tassut,korvat,maha ja häänäpää ovat valkeat,silmät vaaleansiniset, kaksi kultarengasta oikeassa korvassa, metalli koru tassuissa,keskikokoinen,solakka ja nätti. Luonne:Fuyu on naisellinen,jääräpäinen ja kova tapaus. Hän rakastaa olla kaikkien keskipisteenä olemisesta. Hän saa usein uhkarohkeita ja vähän typeriä ideoita. Hän viihtyy parhaiten muiden seurassa kuin yksin. Fuyu ei ole mitenkään kamalan hyvä taistelia mutta vihoissaan saattaa tappaa kenet tahansa! Hän suuttuu todella helposti. Pahimmassa tapauksessa jopa vuosiksi. Hän on aika nopea, mutta ei mikään pikakiitäjä kumminkaan. Fuyulla ei ole mitään taikavoimia tai sensellaisia. Isä:Kamikaze (Jumaltentuulet=Harmaa susi) Kuollut Emä:Haru (Kevät=Suomenlapinkoira) Kuollut Sisko:- Veli:- Menneisyys:Fuyu eli rauhaisaa elämää pienessä kylässä muiden koirien kanssa. Hänen isänsdä,Kamikaze oli lähdössä metsästämään muiden kanssa kun kamala myrsky tuli heidän kylään. Kamikaze juoksi Fuyun ja Harun luo mutta matkalla puu kaatui hänen pääppeen ja oksa lävisti tämän lahan. Fuyun isän kuoltua hänen äitinsä kasvattin Fuyun, mutta onnettomuudet eivät loppuneet siihen. Fuyu ja Haru lähtivät metsään kävelemään, ja yhtäkkiä puustä hyppäsi murhaaja koiria. He tappoivat Fuyun äidin ja jättivät hänet metsään kuolleena. Fuyu ei uskonut silmiään. Hän lähti hädissään juoksemaan lauman luo ja kertoi mitä oli tapahtunut. Fuyulla ei ollut enää ketään kuka huolehtisi hänestä. Hän oppi elämäämn muiden kanssa omillaan. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Tervetuloa Dogmaan!

Ksifos

Pelaaja: Bitter Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Valkoinen Virta Kuva: Linkki Kuvaus: Ksifos nuorena aikuisena http://bitter-bitter.deviantart.com/art/Ksifos-young-adult-form-78984344 Ksifos pentuna http://bitter-bitter.deviantart.com/art/Ksifos-refrence-sheet-71626394 Nimi: Ksifos Merkitys: Ksifos on muinaiskreikkalainen pronssinen ja lyhyt lyömämiekka. Ikä: 5kk Laji/Rotu: Koirasusi/ kishua 50% ja arktista sutta 50% Luonne: Ksifos on luonteeltaa rehti ja reipas, vaikkakin poitsu on vielä pentumaisen tyhmä ja tietämätön maailman menoista. Koirasusi on myöskin todella utelias, ja saattaa kyselyillään ajaa toiset raivon partaalle. Ksifos on perinyt isänsä rauhaa rakastavan luonteenpiirteen, sekä äitsykän kovapäisyyden ja jo monen sukupolven ajan periytyneet johtajantaidot. Napero tuntee jostain syystä outoa viehtymystä vettä kohtaan ja pennun löytääkin usein ojasta tai pienestä purosta, tai sitten Dogman rannoilta tuijottelemassa vellovaa merta.Haluaisi kovasti oppia isänsä Kultainen Spiraali-tekniikan. Siskoaan kohtaan Ksifos on todella suojeleva, ja tulee mustasukkaiseksi jos tämä huomioi enemmän jotakuta toista, paitsi tietysti vanhempiaan. Menneisyys: Ksifos syntyi rakastavaan klaanilaisperheeseen siskonsa Artemiksen kanssa susinaaras Zetsumeille ja kishu-uros Somnukselle. Pentu on vielä nuori, eikä ole kerännyt vielä paljoakaan menneisyyttä. ---- Päätinpä tunkea tämän tänne jo nyt, niin ei tartte huolehtia enää jälkeenpäin. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Oi hurr, ihuna poika. ^^

Michi

Pelaaja: Migi Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Valloittajat Kuva: Linkki Kuvaus: Hahmon nimi: Michi Hahmon sukupuoli: Narttu Säkä: 60 cm Ikä: 5 Hahmon laji: Koira, Sekarotuinen: Suomen lapinkoira 25%, suomen pystykorva 25 % alaskan malamuutti 12,5 %, akita 25 % & harmaa norjanhirvikoira 12, 5 % Lauma: Valloittajat Kuva: http://koti.terrieri.net/hahmot/kuvat/Koira%20kuvapohja1.PNG Ulkonäkö: Michi on n.60 cm korkea sekarotuinen koira. Nartun karva on puolipitkää, pisintä se on poskien, rintakehän, mahan ja hännän alueella. Karvapeite on vaaleanharmaata, muutamin merkein. Selässä on viisi sivulta katsottuna kolmiomaista raitaa, väritykseltään tummanharmaita. Valkoinen väri peittää kuonon, rintakehän, hieman mahaa, sekä etutassut, takatassut ( jatkuu vähän matkaa jalkoja pitkin) ja hännän pään. Michi omaa heleän siniset silmät. Ne ovat melko isot, ja kauniit, aivan kuin lämmin, kirkas meri. Korvat ovat myöskin melko suuret, suhteessa päähän, mutta ei liiaksi. Luonne: Michi on hyvin tempperamenttinen koira. Tällä on omat mielipiteet, joita se ei muuta toisten päätösten mukaisiksi. Narttu viihtyy muiden seurassa, ja onkin hyvin sosiaalinen ja iloinen koira. Se kaipaa elämäänsä toimintaa, eikä vain samoilla alueilla seisoskelua ja juttelemista. Seurakseen narttu siis kaipaa melko puheliasta ja toimeliasta seuraa, sillä hiljaisten kanssa Michi tylsistyy joskus hyvinkin nopeasti, ja poistuu paikalta. Saattaa myös käydä niin, että koiria, jotka eivät uskalla laittaa vastaan, Michi alkaa pitää alempiarvoisempina kuin itseään. Tällöin narttu alkaa käskyttää, ja saattaa alkaa nälviä, jopa uhkailla. Michin seuralaisten täytyy siis olla päättäväisiä, ja rohkeutta omaavia otuksia. Narttu on siis hyvin viileä ja kolkko, tai iloinen ja puhelias, riippuen seurasta. Melko samankaltaisten koirien/susien kanssa Michi tulee hyvin juttuun, ja saattaa toimia näiden kanssa hyvinkin tuttavallisesti. Ystävien kesken narttu voi yhtäkkiä hyökätä leikillään toisen niskaan ja alkaa retuuttaa tätä, satuttamatta tietenkin. Michi on siis joskus hyvinkin pentumainen, vaikka onkin jo 5. Kuuntelijaksi tästä koirasta ei ole. Jonkun purkaessa tunteitaan tälle, narttu vain vastaa muutamalla sanalla tai lauseella, ja se on sitten siinä. Michi ei vain jaksaisi kuunnella kuinka joku on sanonut toiselle sitä ja tätä kauheaa ja plaa plaa plaa… Narttu ei tarkoita tällä pahaa, mutta sille ei vain ole suotu kuuntelijan lahjoja. Omat murheensakin se selvittää itsekseen, eikä purkaudu muille. Urokset, ne ovat Michille tärkeitä, kumppanina, kuin myös ystävinä. Narttu ei tunne oloaan kiusalliseksi urosten seurassa, vaan saattaa kertoa innoissaan näille juttuja, aivan kuin nartuillekin. Urospuoliset kaverit ovat kuitenkin Michille vain ystäviä, ei muuta. Narttu ei ole sitä tyyppiä, joka flirttailee jokaisen kanssa. Valitulleen Michi on täysin uskollinen, ja kaipaa tältä romanttisuutta ja huomiota. Mustasukkaisuus ei kuulu nartun piirteisiin, joten se ei vahdi silmäkovana kumppaninsa tekemisiä. Menneisyys: Michin lapsuus oli erittäin ankea. Narttu syntyi kadulla, hämärällä ja kolkolla kujalla. Sen vanhemmat olivat kulkukoiria, jotka eivät välittäneet pennustaan, ja tämän touhuista. He kulkivat yhdessä, ”riesanaan” pentu, niin kuin näillä oli tapana sanoa. Tästä johtuen Michistä kasvoi itsenäinen, ja määrätietoinen koira. Hyvin nopeasti narttu lähti omille teilleen taaksensa katsomatta. Michi oli katkera vanhemmilleen, joten eroaminen ei tuonut surua matkaan. Hetken kuljettuaan koira alkoi pitkästyä. Se tahtoi tehdä jotain muuta kuin vain vaeltaa yksin katuja pitkin ja syödä roskiksesta tai kaduilta löytynyttä ruokaa. Pari viikkoa vaellettuaan, narttu tapasi muutaman koiran joukkion. Nämä kertoivat kulkeneensa jo monta vuotta yhdessä tekemässä ilkeyksiä. Michi oli hyvin yksinäinen, ja se todella kaipasi seuraa. Joten, kun koirat pyysivät narttua mukaan menoihinsa, suostui se heti, vaikkakin hieman epäröiden. Michihän ei ollut paha, se tuskin koskaan oli tehnyt mitään ilkeyksiä. Ajan mittaan Michi kuitenkin huomasi itsessään piirteitä, joita ennen ei ollut. Narttu saattoi sanoa muille erittäin pahoja asioita, ja olla hyvinkin töykeä. Tämän takia Michi menetti ainoan ystävänsäkin lauman ulkopuolelta. Narttu alkoi katua joukkioon liittymistä, ja erosi siitä, vaikkakin melko verisiäkin keskusteluja siitä käytiin. Taas se oli yksin.. Mutta sitten se löysi paikan, jossa oli ihmisiä, ja _paljon_ koiria. Siis Dogman. Narttu päätti heti, että tulisi ottamaan selvää tästä salaperäisestä ”kaupungista”. Tila: Hyväksytty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hyväksytty. Tervetuloa Dogmaan!

Tuska

Pelaaja: Midorikawa Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Laumattomat Kuva: Linkki Kuvaus: http://i174.photobucket.com/albums/w81/Rikawa_photo/Tuska.png Nimi: Tuska Ikä: 28 ihmisissä ja koirissa 3 Laji: Koira Sukupuoli: Uros Lauma: Laumaton Luonne: Ensivaikutelmalta uros saattaa olla hiljainen ja rauhallinen. Se ei puhu paljon mitään, mutta silloin kun se avaa suunsa, niin kukaan ei varmaan tajua mitä se puhuu. Uros saattaa puhua vaan sanontoja tai vastaavaa. Yleensä siitä kuvan, että se on outo ja kummallinen. Uros ei välitä oikein mistään ja se ei pelkää varmaan mitään. Uros vaikuttaa hyvin yksinäiseltä, sillä se ei tiedä mikä on ystävyys tai rakkaus, sillä sitä ei ole saanut elämänsä aikana yhtään. Taistelua se ei pelkää, sille se on arkipäivän hommaa. Se saattaa hyökätä kenen tahansa kimppuun. Ihan vaan pienistäkin syistä tai vähän isommistakin. Koira taistelee ihan mielellään, sillä se nauttii toisen tuskasta ja verestä. Jos tämä itse alkaa vuotaa verta, niin se tulee ‘hulluksi’ ja tappaa kaiken ympäriltään. Kun uros on kestävä, niin se ei helposti väsy. Ja paksu turkki suojaa puremilta. Uroksen silmät eivät oikein kerro mitään. Ne itse asiassa näyttävät vaan tuskaa ja kärsimystä mitä se on kokenut. Uros ei osaa puhua kenenkään kanssa tai mitä se tuntee. Se tuntee yleensä vaan tuskaa , kärsimystä, yksinäisyyttä. Ulkonäkö: Täysin valkoinen, mutta oranssia on vähän. Oranssia on tassuissa, hännässä, naamassa ja korvissa. (Naaman kuviot näkee kuvasta.) Karvaa on reilusti joka paikassa. Rakenne on kestävä ja voimakas. Tavallista vähän kestävämpi. Tassut ja kotvat suuret. Silmät ovat oranssin väriset, mutta reunat ovat tumman punaiset. Menneisyys: Vanhemmat olivat olleet Laboratoriossa monta vuotta vankina. Sitten myöhemmin syntyi pentu, jolle ei edes annettu nimeä. Sillä tämän vanhemmat tapettiin eräässä kokeessa. Pennun elämästä tuli tuskallista ilman huoltajaa. Kasvaessaan pentu joutui itsekin kokeisiin. Kokeissa koirista ja susista tehtiin voimakkaampia ja kestävimpiä. Sen jälkeen joutuu testiin, jossa joutuu taistelemaan toista koiraa tai sutta vastaan. Pentu ei ensin ymmärtänyt sitä, mutta silloin toinen jo hyökkäsi. Pentu joutui taistelemaan. Myöhemmin se kumminkin voitti, mutta verisenä. Se pyörtyi, mutta heräsi myöhemmin häkissään. Laboratoriossa työskentelevät ihmiset puhuivat tyytyväisenä. Siitä päivästä lähtien uros on joutunut taistelemaan muita vastaan, kaikkia muita koiria ja susia vastaan, jotka olivat laboratoriossa. Vuosia myöhemmin se alkoi jo tottua muiden tappamiseen. Se ei hätkähtänyt enää edes veren määrästä. Kerran ihmiset testasivat sitä. Uros vietiin hihnassa ja sille näytettiin sen kuolleet vanhemmat, jotka olivat aivan veressä. Koira ei reagoinut vereen mitenkään, mutta se huomasi, että koirissa oli jotain tuttua. Sitten se huomasi, että ne olivat hänen vanhempansa. Koira tuli ihan hulluksi ja alkoi tappamaan ihmisiä. Monta ihmistä kuoli, mutta sitten joku aikoi ampua koiran, mutta se lähti karkuun. Koira pakeni sieltä ja aiheutti samalla kamalaa sotkua. Matkalla kun se juoksi, niin se löysi erään huoneen, jossa oli suuri kone. Yhtäkkiä yksi mies tuli sinne ja yritti ampua koiraa, mutta koira väisti ja hyppäsi samalla pöydän päälle. Se painoi vahingossa jotain nappia, joka saattoi aiheuttaa koko paikan räjähtämisen. Uros jatkoi silti pakenemistaan, sillä aikaa, kun mies yritti estää räjähdystä. Koira pääsi ulos, mutta ei kauas sillä koko paikka oli saari. Uros lähti uimaan, sillä kyllä se jaksaisi uida vahvalla ruumillaan. Kauemmas päästyään laboratoriosta se räjähti ja aiheutti samalla hyöky aallon. Uros joutui aallon mukana, mutta päätyi saarelle nimeltään Dogma. Uros päätti ottaa nimekseen Tuskan, sillä se korosti sitä varmaan. Tila: Hylätty Tarkastanut: Singalana Kommentti: Hylätty. Menneisyys on aivan liian yliampuva. Miten selität esim. sen, että sen vanhemmat olivat vielä esitettävässä kunnossa pennulle, miksi ihmiset olisivat edes säilyttäneet ne? Koeta hioa menneisyyttä hieman uskottavammaksi, ja laita sitten hakemus minulle foorumissa uudestaan.

Kuva

Pelaaja: Tintti Lähetetty: Ei tietoa Lauma: Punainen Kuu Kuva: Linkki Kuvaus: Kuva puuttui: http://www.freewebs.com/chikimo/silka.bmp Tila: Odottaa tarkistusta

Hakemuksia: 352
Sivu:1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36